Mihin kuntia tarvitaan tulevaisuudessa?
Muuramen 90-vuotisjuhliin liittyvä seminaari pohti eilen kuntien tarpeellisuutta. Esitelmiä olivat pitämässä Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen, Jyväskylän yliopiston professori Antti Hautamäki ja kommenttipuheenvuoroja esittivät mm. kaupunginjohtaja Andersson.
Mitään uutta seminaarissa ei tullut esille, joka horjuttaisi Muuramen asemaa itsenäisenä kuntana ja Anderssonin puheet kuntaliitoskiimasta tunnetaan jo ennestään. Seminaarissa saatiin sen sijaan entistä enemmän perusteita sille miksi Muuramen kokoinen kunta on elinkelpoinen ja pystyy järjestämään itse omat palvelunsa kuntalaisille. Huolimatta valtion leikkurin vaikutuksista Muuramen talouteen niin silti me pärjäämme. Antti Mykkänen toi omassa esitykseen esille kehittämissäätiön tutkimuksia joissa tehokkaimmin asiansa ovat hoitaneet Etelä- ja Länsi-Suomen hieman alle 10 000 asukkaan kokoiset kunnat. Suuri koko ei siis ole kunnan tehokkaan toimimisen kannalta elinehto. Usein tilanne on päinvastoin, sillä monesti suurissa kaupungeissa hallinto on massiivinen ja byrokratia kankea.
Andersson toi omassa kommenttipuheenvuorossaan esille ”huolensa” miten Muurame tulee pärjäämään tulevaisuudessa ja ennakoimaan sen mukanaan tuomia muutoksia. Minusta nimenomaan pienet kunnan pystyvät paremmin varautumaan muutoksiin kuin isot kaupunkiseudut, pienen laivan suuntaa kun on paljon helpompi kääntää kuin ison. Muutoksen ennakoinnin tärkeydellä on perusteltu vahvoja peruskuntia, jotka pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tässäkin voidaan olla montaa mieltä siitä, mikä ja millainen vahva peruskunta oikein on? Onko reilun yhdeksän tuhannen asukkaan kunta, jossa palvelut pystytään suurimmaksi osaksi järjestämään omana toimintana sekä tehokkaasti ja laadukkaasti, kunnassa on monipuolinen elinkeinorakenne sekä nuorekasväestö, vahva peruskunta. Vai onko vahva peruskunta sittenkin reilusti yli sadantuhannen asukkaan velkaantunut kaupunki, jossa palveluita leikataan rajusti ja hallinto on kankeaa.
Kuntien nopea velkaantuminen on asia, jolla perustellaan kuntaliitoksia ja kuntien niputtamista yhteen. Kasvukuntana Muurame ei pysty välttämään velkaantumista, mutta se tapahtuu silti hallitusti. Jyväskylä sen sijaan lisää velkaansa ensi vuonna, ainakin mikäli maakuntalehteämme on uskominen, 66 miljoonalla eurolla, mikä tekee nopeasti laskien noin 500 euroa asukasta kohden. Tällä lainanlisäyksellä alkaa Jyväskylä olla velkaantuneisuudella mitattuna kriisikunta. Vahvoista peruskunnista puhuttaessa ministeriön karttaharjoituksissa olisi syytä keskittää huomio työssäkäyntialueiden valkoisille länteille jääviin kuntiin, joilla mahdollisuudet vastata huoltosuhteen rajuun muuttumiseen ovat yleisesti heikommat kuin verrattuna johonkin työssäkäyntialueen kuntiin. Paras ratkaisu tietysti olisi rajojen siirtelyn sijaan keskittää huomion palveluihin, niiden järjestämiseen ja kehittämiseen, kuin vääntää kättä siitä mihin minkäkin kunnan raja vedetään.
Kuntauudistuskeskustelussa on korostettu demokratian parantamista kun erilaisista hallintohimmeleistä ja epädemokraattisista kuntayhtymistä voidaan luopua muun muassa kuntaliitoksien seurauksena. Kansalaistenvaikutusmahdollisuuksien uskotaan parantuvan isossa kokonaisuudessa ja jos ne eivät suoraan parannu valtuustotasolla niin sitten ollaan valmiita perustamaan kaupunginosalautakuntia kuntalaisten kuulemiseksi. Tämähän on aivan naurettavaa, me parhaimmassa tapauksessa lakkautamme 10 000 asukkaan kunnanvaltuuston ja uudessa isossa kaupungissa sitten perustetaan samankokoisia aluelautakuntia. Hallintoa, jonka pienentäminen on korostunut argumentti kuntaliitoksien puolesta, ei saada tällä pienennettyä kun luodaan entisestään lisää luottamushenkilöorganisaatioita. Demokratian parantuminen isoissa kuntaliitoksissa on myös vailla perusteita sillä voi suuresti epäillä kuinka hyvin aluelautakunnan mielipiteitä ja kannanottoja tullaan kuuntelemaan tai edes viemään eteenpäin isoissa kuntakokonaisuuksissa.
Tällaisia mietteitä heräsi itsenäisen Muuramen 90-vuotisjuhlaseminaarissa.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Tällaisia mietteitä heräsi Pohjoismaiden kiertueella:
Ruotsissa on 290 kuntaa, 2512 seurakuntaa, 20 lääniä ja Lansdstinget-väliportaanhallinto.
Norjassa on 430 kuntaa ja 430 seurakuntaa, 19 lääniä ja Fylkestinget- väliportaaanhallinto.
Tanskassa, jonka pinta-ala on vain 43 000 km2 (vrt. Suomi 337 000 km2) on 100 kuntaa, 2100 seurakuntaa, 4 aluetta ja Region-väliportaanhallinto.
300 000 asukkaan Islannissa on 79 kuntaa, 300 seurakuntaa, 8 aluetta ja 67 kihlakuntaa.
Yksikään puolue ei vaadi kuntien lakkauttamista Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Ruotsi ja Norja ovat yhtä harvaanasuttuja maita kuin Suomi. Kukaan ei jäkätä hevoskärrykauden aikaisista kuntarajoista Ruotsissa ja Norjassa eikä missään muussakaan sivistysmaassa.
Seminaarissa tuli ilmi, että Euroopassa on yhteensä noin 90.000 kuntaa ja keskenään näiden koko väestön suhteen vaihtelee rajusti. Ranskassa on jopa sellaisia kuntia joissa ei ole yhtään asukasta. Unkarissa on moninkertainen määrä kuntia Suomeen verrattuna ja siellä ei tällaista polemiikkia kuntapolitiikassa ole edes noussut.
Itse en fanaattisesti kannata kaikkien kuntien säilyttämistä Suomessa. Suomessa on sellaisia kuntia, joiden talous ja väestökehitys ovat hyvin negatiivisia ja suureksi osaksi ovat pystyssä valtion tukien johdosta. Samoin maassa on pieniä ruotsinkielisiä kuntia, joiden tilanne on hyvin samanlainen kuin muiden hieman heikommin toimeentulevien kuntien osalta.
Tällaisten kuntien kohdalla liitokset ovat perusteltuja jos edellytyksiä kunnan olemassa ololle tulevaisuudessa ei yksinkertaisesti. En kuitenkaan kannata niiden kuntien, olivat ne sitten suuria tai pieniä, yhdistämistä, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin ja tulevat toimeen myös tulevaisuudessa.
"Antti Mykkänen toi omassa esitykseen esille kehittämissäätiön tutkimuksia joissa tehokkaimmin asiansa ovat hoitaneet Etelä- ja Länsi-Suomen hieman alle 10 000 asukkaan kokoiset kunnat."
Monesti vain nuo "tehokkaimman hallinnon kunnat" on aika lailla Muuramen kaltaisia kuntia. No Muuramen tilannetta niin hyvin tiedä, mutta voisin olettaa sen vertautuvan hyvinkin Helsingin lähellä oleviin mm. Vihtiin, Nurmijärveen tai vaikka Tuusulaan. Näitä kuntia on kaikkien vähänkään isompien suomalaisten kaupungien laidoilla. Nämä kunnat hyvin tyypillisesti yrittävät kerätä ja onnistuvatkin saamaan asukkaiksi siitä keskuskunnasta muuttavia työssäkäyviä perheitä. Keinoina mm. on halvoilla, jopa ilmaisilla ok-toteilla. Tällöin, jota usein kutsutaan mm. rusinoiden pulasta poimimiseksi tuo tehokkuus saadaan samoin kun kunnan talous varsin hyväksi, mutta se on lähinnä näennäistä. Seutukunnan tasolla tämä tuo yleensä mukanaan ongelmia.
"Kansalaistenvaikutusmahdollisuuksien uskotaan parantuvan isossa kokonaisuudessa ja jos ne eivät suoraan parannu valtuustotasolla niin sitten ollaan valmiita perustamaan kaupunginosalautakuntia kuntalaisten kuulemiseksi. Tämähän on aivan naurettavaa, me parhaimmassa tapauksessa lakkautamme 10 000 asukkaan kunnanvaltuuston ja uudessa isossa kaupungissa sitten perustetaan samankokoisia aluelautakuntia."
Tässä täytyy muistaa se, että nykyään kuntien on pakko (siis lain puitteissa jo) osallistua erillaisiin ylikunnallisiin järjestelmiin. Nämä luovat noita mainittuja hallintohimmeleitä. Yhdellekkään sellaiselle on vaikea löytää perustetta. Sen sijaan noiden "peruskuntien" tapauksessa siellä olisi edes jonkilainen poliittisen vastuun kontrolli. Sinällään se olisi demokratian mukaista. Tosin esitetyssä muodossaan tuo peruskunta systeemi on kyllä, no en viitsi sanoa mistä...
Toimiva järjestelmä olisi jonkinasteinen väliporras hallinto. Kaupunkiseutu olisi yhtä kokonaisuutta sen kokoluokan asioiden käsittelyyn, vrt vaikka maakuntakaava, erikoissairaanhoito jne. Sen sijaan paikallisella tasolla, joka olisi nykykuntaa pienempi (ainakin usein) oli päätöksen teko kysesen tason asioilla (esim. päivähoito, koulutoimi). Lyhyemmin tätä voisi luonnehtia päätöksenteon viemistä kulloinkin järkevälle tasolle. Kullakin tasolla on oma poliittinen päätöksenteko koneisto ja siten poliittinen vastuu. Mikään kaiken kattava, autuaaksi tekevä systeemi tämäkän tuskin olisi, mutta ainakin harkinnan arvoinen kaupunkiseuduilla, jollaiseen Muuramekin kuuluu.
Muuramen kohdalla kysymys ei ole "rusinat pois pullasta"-politiikasta.
Mitä tulee verotukseen niin Jyväskylään verrattuna kunnallisveroprosentti on korkeampi. Omakotitalotontit ovat viimeisten tietojen mukaan melkein kalleimpia koko maakunnassa. Valtionosuuksia saadaan vähiten koko maakunnan kunnista ja valtiontasausjärjestelmän puitteissa maksetaan useita satoja tuhansia euroja hieman heikommin toimeentuleville kunnille. Joten kunnan palvelut järjestetään ainakin talouden osalta suurimmakksi osaksi omien resurssien voimin.
Muurame on vastaanottanut monia sellaisia yrityksiä, joille Jyväskylän elinkeinopolitiikka on ollut liian byrokraattista tai suoraan sanottu ettei meillä ole tuollaiselle yritystoiminnalle tarvetta ja tiloja ei ole järjestetty. Verrokkikuntiin nähden olemme työpaikkaomavaraisuus on verrattain, vaikka ei se sataa prosenttia olekkaan. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla tähän kuitenkin pyritään.
Muurame ja vastaavat kasvukeskuksen kainalo- tai vieruskunnat pärjäävät sijaintinsa ansiosta menestyvän kaupungin naapurina. Kaupunki turvaa työpaikat ja verotulot jäävt omaan kuntaan. Sellainen on yksipuolista symbioosia, eikä ihme vaikka se kaupunkeja harmittaa. Muurame pitäisi ilman muuta liittää Jyväskylään, siten koko alue pärjäisi vielä paremmin.
Tämä on yksi tulevan kuntauudistuksen peruskysymyksiä. Vastakohtana on harvaan asuttu maaseutu, jossa honosti valmistelulla kuntien liitoksella saadaan aikaan vain pitkiä välimatkoja. Tarpeen liitokset maaseutualueillakin ovat, mutta perusteet ovat jonkin verran erilaiset kuin kaupunkialueilla.
Kyllä Muuramekin pystyy turvaamaan työpaikat, luonnollisesti ei niin kattavasti kuin Jyväskylä, mutta muihin verrokkikuntiin verrattuna erittäin hyvin.
Muuramen liittäminen ei toisi mitään hyvää lisää muuremalaisille vaan huonontaisi tilannetta kuntalaistemme kannalta. terveydenhuollon siirtyminen JYTE alueelle on jo näkynyt palveluiden laadun ja saatavuuden huonontumisena, vielä ei ole tietoa JYTE alueen taloudellisista vaikutuksista. Säynätsalo liittyi/liitettiin Jyväskylään 1993 ja siellä julkiset palvelut ovat radikaalisti vähentyneet ja nyt ollaan viemässä viimeisiäkin, myös monet yksityiset yritykset ovat lähteneet pois ja Säynätsalossa ei ole enää esim. pankkia. Mielenkiintoista on myös nähdä miten Korpilahdelle käy kun yhdistämisavustukset on käytetty loppuun ja työntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuoja raukeaa.
Minä mieluimmin lähtisin Jyväskylän alueella liikkeelle siitä, että yritettäisiin muut kunnat nostaa Muuramen tasolle palveluiden ja talouden osalta, eikä romuttaa muuramelaisten hyvinvointia kuntaliitoksella. Meitä tunnutaan nykykeskustelussa rangaistavan siitä, että olemme hoitaneet viimeisten vuosikymmenien aikana asiat niin hyvin että Muurame on yksi Suomen kärkikuntia.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 6 kommenttia