Suomi tarvitsee kaupunkiministerin
Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2018 ennakkoluvut väestönlisäyksen osalta Suomen kunnissa ja luvut vahvistavat trendiä Suomen kahtiajaosta. Tutkija Timo Aro on onnistunut hyvin visualisoimaan, kuinka Suomi on entistä vahvemmin jakaantunut kasvaviin ja taantuviin alueisiin. Manner-Suomen 311 kunnasta vain 59 yli positiiviseen tulokseen väestönlisäyksessä.
Hallituksen kärkihankkeen eli sote- ja maakuntauudistuksen kannalta on huolestuttavaa, että kuudessa maakunnassa ei ollut viime vuonna yhtään kuntaa, joissa väestö olisi kasvanut. Näiden miinuksella olevien maakuntien sitten pitäisi pystyä järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut? Kysyn vaan, että millä resursseilla?
Keski-Suomen osalta tilanne ei ole sen parempi. Maakunnan 23 kunnasta vain neljässä väestö kasvoi vuonna 2018. Jopa Jyväskylän seudulla ”kolmen koplaan” kuuluva Laukaa menetti asukkaita. Kolmen kopla on Jyväskylä, Muuramen ja Laukaan kuntajohtajien epävirallinen yhteenliittymä, jossa pohditaan seudullista yhteistyötä.
Tällä vuosituhannella Keski-Suomen väestö on kasvanut 3,7% mutta kasvu on keskittynyt pelkästään Jyväskylän seutukunnalle. Maakunnan kehittämisen kannalta on valitettavaa miten vahvat paikkakunnat kuten Jämsä (-4415), Äänekoski (-1868), Keuruu (-2104) ja Saarijärvi (-2202) ovat menettäneet merkittävästi väestöä.
Keski-Suomen ja koko maan kehitys osoittaa tulevaisuuden hyvinvoinnin ja talouskasvun olevan kiinni kaupunkiseuduista. Kaupungit vastaavat (2016) noin 75 prosentista maamme BKT:sta, työpaikoista ja kasvusta. Keski-Suomessa Jyväskylä yksistään vastaa 58 prosentista maakunnan työpaikoista, kun tähän lasketaan kolmen koplan kunnat mukaan, niin luku nousee 67 prosenttiin.
Kaupunkipolitiikka aluepolitiikan tilalle
Maamme tulevaisuuden kannalta nykyisestä aluepolitiikasta tulee päästä eroon ja siirtyä aktiiviseen kaupunkialuepolitiikkaan. Maamme karttaa katsoessa näkee, miten aluepolitiikka on tehoton tapa pyrkiä lisäämään alueiden elinvoimaa. Aluepolitiikka muistuttaa lähinnä hölmöläisen peiton jatkamista, jossa siirretään lankaa toisesta päästä toiseen.
Elinvoiman vahvistamiseksi meidän ei tule tarkastella vain yksittäistä kaupunkia vaan huomioida koko kaupunkiseutu. Keskuskaupungista voidaan luoda 50 kilometrin säde, jonka sisään jäävää kaupunkialuetta kehitetään kokonaisuutena, kuntien välisellä yhteistyöllä. Palvelut pystyttäisiin suunnittelemaan paremmin, samoin kaavoitus. Lisäksi parannettaisiin joukkoliikenteellä tapahtuvaa saavutettavuutta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan MAL-sopimukset kaikille merkittäville kaupunkiseuduille, myös Jyväskylään.
Lisäksi tulee pitää huolta nopeiden infraväylien, niin tie- kuin raideliikenteen, luomisesta näiden merkittävien keskuksien välille. Nyt rahoitus näyttää kohdistuvan liikaa pelkästään pääkaupunkiseudulle. Pääradan Tampereelta pohjoiseen, sekä Tampereelta Jyväskylään nopeuttaminen on keskeistä talouskasvun ja työllisyyden vahvistumisen kannalta.
Valtion tulee kannustaa kaupunkiseutuja yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja asuntorakentamisen lisäämisen. Riittävällä asuntotuotannolla pystytään vähentämään asumiskustannuksia. Rakentamiseen tulee kannustaa purkamalla sääntelyä ja normitusta mm. väestösuojavaatimusten ja autopaikkojen osalta.
Viimeisimpänä elementtinä kaupunkiseutujen vahvistamisessa on verotulojentasausjärjestelmän purkaminen. Näin kuntien keräämät veroeurot pystytään hyödyntämään täysimääräisesti sen alueen hyödyksi. Valtionosuusjärjestelmää on uudistettava siitä näkökulmasta, onko se kehittävä vai säilyttävä järjestelmä. Nykyisellään se ei kannusta kuntia parantamaan palveluitaan ja talouttaan vaan päinvastoin lähinnä kannustaa kuntia hoitamaan asiat mahdollisimman huonosti, jotta valtiolta tulisi mahdollisimman paljon rahoitusta.
Tulevassa hallituksessa täytyy ottaa vahva etunoja kaupunkiseutujen kehittämiseksi ja siksi on perustettava kuntaministerin tilalle asunto- ja kaupunkiministerin tehtävä vastaamaan kehityksestä.
Jokainen, joka keksii näitä patenttiratkaisuja ”tarvitsemme uuden xxxx ministerin” tai ”tarvitsemme uuden xxxx asiamiehen” putoaa automaattisesti minun mahdollisesti äänestettävien listaltani. Ei niin, ettäkö sota yhtä miestä kaipaisi, mutta siitä riippumatta kannataisi välttää näitä kaikista kuluneista kuluneimpia patenttiratkaisuja.
Ilmoita asiaton viesti
Toissakertaisten eduskuntavaalien alla keskustan ehdokkaana oli myös Eeva Kuuskoski-Vikatmaa ja hän kirjoitti tänne Usariin blogin otsikolla ”Suomi tarvitsee perheministerin”. Tämä oli silloin, kun kuumeisesti pohdittiin millä keinoilla valtiohallinnon kustannuksia voisi vähentää…
Ilmoita asiaton viesti
En missään tapauksessa kannata kaupunkiministerin nimittämistä enkä myöskään verotulojen tasausjärjestelmän purkamista.
On hyvä, että meillä on kunta-, alue- ja hallintoministeri, jolla on kokonaisvastuu kuntataloudesta, aluekehityksestä ja hallinnon kehittämisestä.
Kaupunkiministeri jakaisi maan ja kansan kahtia. Se olisi jopa perustuslain hengen, ehkä kirjaimenkin, vastaista. Suomessa kansalaisia on kohdeltava lähtökohtaisesti tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta.
Verotulojen tasausjärjestelmää ei ole luotu kuntia varten, vaan ihmisiä varten. Järjestelmällä turvataan peruspalvelut kaikille koko maassa. Näitä palveluja eivät käytä kunnat, vaan ihmiset.
Jos tasausjärjestelmä purettaisiin, tuhansien helsinkiläisten ja espoolaisten maakunnissa asuvat ikääntyneet isät ja äidit, papat ja mummot, jäisivät vaille kunnallisia palveluita. Se vasta olisi vanhustenhuollon katastrofi.
Ovatko sosialidemokraatit todella ajamssa näin järjettömiä ja epätasa-arvoa edistäviä uudistustuksia?
Perussuomalaiset eivät voi tällaisia kuvitellakaan. Haluamme pitää koko maan asuttuna ja turvata peruspalvelut jokaiselle suomalaiselle asuinpaikasta riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Demarit haluavat monelta taholta tuhota viimeisen vaalivoittonsa..(hallitus sentään tarjoaa kaikki mahdollisuudet)? Ei siinä mitään – en olisi teitä enää äänestänyt muutenkaan. Kerran tein senkin virheen.. vuosia sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Olen minäkin kerran demaria äänestänyt (Mauno Koivistoa) ja kerran entistä demaria (Ahti M. Salosta).
Ilmoita asiaton viesti
Noista en mene liikoja sanomaan tietämättömyyttäni (ja pidin Koivistosta kunnes luin hänestä ikäviä asioita.. toivon etteivät ne ole totta), mutta muistelen etteivät demarit olleet valta-osaltaan ennen naiiveita typeryksiä tai totaalisia kusipäitä kuten aivan liian usein tuntuu nykyään olevan.
Toivon tutustuneeni viime vuosina vain epänormaaleihin poikkeus-tapauksiin heidän osaltaan. Yleensäkin vierastan sokeaa uskovaisuutta.. esim. puolueeseen tai mihin tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä tuohon lisäämään muuta kuin, että nk. leveämmät hartiat eivät tuo peliin euroakaan lisää rahaa, se että kaupungit vetävät väkeä ei tarkoita sitä, että ihmiset olisivat tuottamattomia pienillä paikkakunnilla, ja valtionosuudet ovat tasausta rikkailta köyhille (ja tyypillisesti kaupunkiin muuttaneiilta lapsilta heidän ikääntyvien vahnempiensa hoitoon, kuten Toimi Kankaanniemi jo totesi). Jos tarvitaan kaupunkien puolustajia, niin sitäkin enemmän tarvitaan maakuntien puolustajia, sillä vahvat ja rikkaat kyllä pitävät rahanjaossa aina tehokkaasti puoliaan muutenkin.
Ilmoita asiaton viesti