Tulevaisuuden tekijä ja menneisyyden tutkija Päätoiminen tutkija ja osa-aikainen poliitikko

Trump protektionismin puolesta vapaakauppaa vastaan

Presidentti Donald Trumpin kaoottisen hallinnon aikana ei voi olla pohtimatta hänen edeltäjiensä jättämää perintöä ja presidenttiyden arvostusta. Viime aikoina erityisesti edellinen republikaanipresidentti George W. Bush on ollut mielessä, sillä nyt tammikuussa tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun hän jätti Valkoisen talon.

Bushin presidenttikausilla konservatiiviset haukat ottivat vallan hallinnossa syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen ja terrorismin vastainen sota tuli hallitsemaan hänen presidenttiyttään. Sodasta aiheutuneet ongelmat, Patriot Act, Guantanamo, Irak, hurrikaani Katrina ja lopulta vuoden 2008 talouskriisi tulivat tahraamaan Bushin maineen presidenttinä.

Vallanvaihdon hetkellä George W. Bush arvioitiin yhdeksi Yhdysvaltain historian huonoimmista presidenteistä, jopa huonommaksi kuin James Buchanan, jonka politiikka ajoi maan lopulta sisällissotaan. Hänen kautensa päättyessä kuviteltiin, ettei Yhdysvaltoihin valittaisi yhtä huonoa presidenttiä. Sitten tuli vuosi 2017.

Jäähyväispuheen sanoma

Päivälleen kymmenen vuotta sitten George W. Bush ilmestyi viimeisen kerran amerikkalaisten eteen Yhdysvaltain presidenttinä. Viisitoistaminuuttia kestäneessä jäähyväispuheessa hän lähetti viestin sekä amerikkalaisille, että Republikaaniselle puolueelle avoimuuden ja yhteistyön puolesta.

Bushin sanomaa on syytä verrata nykyisen presidentin harjoittamaan politiikkaan, varsinkin mitä tulee hallinnon maahanmuuttolinjauksiin, että tulli- ja kauppapolitiikkaan. Jäähyväispuheessaan presidentti Bush totesi, että: ”Meidän on jatkettava sitoutumista maailmaan luottamuksella ja selkeällä tarkoituksella. Ulkomaisten uhkien edessä on houkuttelevaa etsiä turvallisuutta kääntymällä sisäänpäin. Meidän kuitenkin täytyy hylätä isolationismi ja sen kumppani, protektionismi. Vetäytyminen rajojemme taakse ainoastaan lisäisi turvattomuutta.”

Vaikka globalisaatio oli siirtänyt teollisuutta pois Yhdysvalloista niin kuitenkin kansainvälisestä kaupasta ja esteiden purkamisesta oli seurannut arvonnousua, joka näkyi amerikkalaisten yritysten kannattavuuden vahvistumisena. Nykyisen presidentinkaudella protektionismin on nähty kenties tuovan lyhyellä aikavälillä etuja mutta pitkälläaikavälillä se tulee heikentämään Yhdysvaltain taloutta.

Jäähyväispuheessaan presidentti Bush puhui myös maan avoimuuden puolesta todetessaan ”Tämä on kansakunta, joka inspiroi siirtolaisia riskeeraamaan kaikkensa vapauden vuoksi. Tämä on kansakunta, jossa kansalaiset esiintyvät rauhallisena vaikeuksien aikana ja myötätuntoisina kärsimysten hetkillä.” Vaikea kuvitella vastaavia lausahduksia nykyisen presidentin puheisiin.

George W. Bush vielä toisti varoituksen protektionismin vaaroista pitäessään viimeistä lehdistötilaisuutta vallanvaihdon alla ja katsoi vapaakaupan tuovan enemmän hyötyjä kuin haittoja tavalliselle amerikkalaiselle:

“Toivon, että yleinen trendi on protektionismia vastaan. Minulle oli pettymys kolmen vapaakauppasopimuksen kaatuminen kongressissa […] Olen huolestunut protektionismista. Taloudellisesti vaikeina aikoina on houkuttelevaa sanoa, että rakennettaan vain esteet ja suojellaan omaamme eikä kilpailla. […] Olisi erittäin suuri virhe, jos meistä tulisi protektionistisen kansakunta. […] on tärkeää muistuttaa ihmisille vapaan ja reilun kaupan eduista, eduista omille työntekijöillemme, eduista ulkomaiden työntekijöille ja eduista, joita tulee siitä, kun kannustamme kehitykseen ja autamme nostamaan ihmisiä pois köyhyydestä. […] Olen toiveikas, ettei maamme lipsu protektionistisen politiikan tielle.”

Bushin jättämää perintöä ja ohjeita ei kuunneltu tai ei haluttu kuunnella republikaanien piirissä. Sen sijaan, että puolue olisi avautunut ja muuttanut linjaansa esim. vähemmistöjä kohtaan, se ryhtyi vastustamaan Barack Obaman politiikkaa kääntymällä entistä valkoisempaan suuntaan. Tämä nähtiin viimeistään vuoden 2010 välivaaleissa, joissa äärikonservatiivisen Teekutsu-liikkeen avulla republikaanit ottivat murskavoiton demokraateista.

Perinteisen avoimen siirtolaispolitiikan hylkäminen siirtyi hyvin nopeasti myös kauppapolitiikkaan, jossa oman tuotannon suojeleminen laitettiin yhteistyön edelle. Varsinkin nyt presidentti Trumpin kaudella on nähty, ettei Amerikka ensin – politiikka palvele Yhdysvaltain etua vaan on eristänyt sen kansainvälisestä yhteistyöstä. Maan arvovalta sekä johtajuus on romahtanut ja kauppapolitiikassa kauppasotien mahdollisuus on todellinen uhka useilla rintamilla. Epävarmuus on jo nyt heikentänyt amerikkalaisen maatalouden sekä valmistusteollisuuden kannattavuutta, eli niiden väestöryhmien asemaa jotka vahvimmin tukivat Donald Trumpin tietä Valkoiseen taloon.    

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat