Tulevaisuuden tekijä ja menneisyyden tutkija Päätoiminen tutkija ja osa-aikainen poliitikko

YK 2.0 - maailmanjärjestön uusi järjestys

Kolumni julkaistu 13.10.2015

Maailmanpolitiikan keskipiste on viimeisen 70 vuoden ajan keskittynyt syksyllä New Yorkiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukseen. 

Järjestön syntyhetki oli jo vuonna 1941 Yhdysvaltain presidentin Franklin D. Rooseveltin ja Britannian pääministerin Winston Churchillin laatimassa Atlantin julistuksessa, joka viitoitti tietä sodan jälkeiselle maailmalle. Julistus noudatteli paljon presidentti Woodrow Wilsonin 14. kohdan ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen estää uuden sodan syttyminen ja perustaa Kansainliitto turvaamaan rauhaa.

Varsinaiseen YK:n perustamiskokoukseen San Franciscoon 1945 saivat osallistua liittoutuneiden valtojen lisäksi ne maat, jotka olivat virallisesti julistaneet sodan Saksalle tai Japanille 1.3.1945 mennessä.

Ihmiskunnan historian tuhoisimman sodan jälkeen perustettu YK on saavuttanut paljon. 

Suurimpiin saavutuksiin voidaan laskea siirtomaajärjestelmän purkautuminen, lukemattomien alueellisten konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen sekä köyhyyden, aliravitsemuksen ja lapsikuolleisuuden merkittävä väheneminen maailmassa.

Saavutuksistaan huolimatta YK on nykyisellään jäänne menneestä maailmanjärjestyksestä. Maailma YK:n ympärillä on muuttunut, mutta kuten Venäjän YK-edustaja Vitali Tsurkin totesi, järjestöä hallitaan edelleen sillä perusteella, miten valtiot pärjäsivät toisessa maailmansodassa. 

Yleiskokouksen aikataulukin on edelleen ajalta, jolloin edustajat seilasivat valtameriristeilijöillä New Yorkin ja Euroopan väliä.

Keskeisin elementti kansainvälisen rauhan ja vakauden sekä kehityksen turvaamisessa on YK-järjestelmän perusteellinen uudistaminen vastaamaan muuttuneita valtasuhteita sekä globaaleja uhkia, kuten ilmastonmuutosta.

Ensiksi on ratkaistava turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden ja nousevien suurvaltojen uusi vallanjako. Tätä ovat vaatineet erityisesti Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka. 

Se, että pysyvien jäsenmaiden veto-oikeus poistettaisiin ja jäsenmaiden määrää lisättäisiin, parantaisi turvallisuusneuvoston edustavuutta ja kykyä reagoida nopeasti kriiseihin. Nykyisellään turvallisuusneuvosto on lähinnä hampaaton tiikeri, jossa Yhdysvallat ja Venäjä tekevät ratkaisuja enemmän kansallisten intressien kuin kansainvälisen turvallisuuden mukaan.

Vuosikymmenien aikana YK on saanut rinnalleen useita ylikansallisia maaryhmittymiä, kuten EU, AU, Arabi­liitto, Caricom, Ecowas ja Asean. 

Valtioiden välisillä järjestöillä on alueellisesti merkittävä rooli ja hyvät resurssit toimia. YK-järjestelmässä niillä ei ole sananvaltaa, vaan kaikki maat puhuvat omalla suullaan. Tiiviimpi yhteistyö järjestöjen välillä mahdollistaisi alueellisten ongelmien tehokkaamman ratkaisemisen ja lisäisi YK:n tehokuutta ja uskottavuutta.

YK on ensisijaisesti valtioi­den välinen järjestö, johon kansalaisjärjestöt ja yksityinen sektori istuvat huonosti. Kestävän kehityksen edistämisessä ja tautien ehkäisemisessä maaryhmittymillä on kuitenkin paremmat verkostot ja keinot käytössään kuin YK:lla. 

Euroopan unioni voisi hyvin ottaa johtajuuden YK:n uudistamisessa, sillä unionilla on tällä hetkellä kehittynein ylikansallinen päätöksen­tekojärjestelmä sekä tiiviit yhteistyösuhteet yksityiseen ja kolmanteen sektoriin. 

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttaminen YK:ssa tekisi unionista merkittävän vallankäyttäjän, joka parhaimmillaan pystyisi nousemaan kansallisten intressien yläpuolelle ja haastamaan Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan aseman YK:ssa. Tämä toive ei kuitenkaan toteudu niin kauan kuin Britannia ja Ranska pitävät kiinni omista asemistaan YK-hierarkian huipulla. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Risto Koivula

YK:ta toisaalta ja EU:ta, Arabiliittoa, Afrikan unionia, Mercsuria, NAFTAa (sikäli kuin sitä enää on) EI PIDÄ SOTKEA keskenään, eikä noista muista pidä tehdä YK-elimiä, vaikka sellaista on eri tahoilta aina välillä kovasti yritetty. Ne ovat aivan eri sarjan ja tyypin toimijoita. Nuo muut ovat ainakin tähän asti olleet tunareita.

YK on vahvempi kuin koskaan. Se on menetellyt kokonaisuutena taitavasti mm. Syyrina kysymyksessä.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/10/yk-n-k...

perjantai, 25. lokakuu 2013

YK:n kriisinhallintaa haukutaan turhasta, kun sitä ei osata eikä haluta käyttää

Eilinen YLE:n A-studio 11.09.2013 taas tihkui ja kipinöi "pettymystä" ja harmistusta, että "Länsi" ei näytäkään hyökkäävän Syyriaan ilman YK:n Turvallisuusneuvoston lupaa. Erityinen kesto- marina kohdistuu Turvallisuusneuvoston pysyväisjäsenten veto-oikeuteen, josta annetaan väärä kuva, ikään kuin se kohdistuisi kaikkeen,mitä YK tekee,ja ikään kuin TN olisi YK:n suve- reeni korkein päättäjä. Sitä se ei ole, vaan se on YK:n tärkein erityiselin, jonka toimialue on rajattu turvallisuus- ja erilaisiin siihen välittömästi liittyviin asioihin, kuten jäsemaiden hyväksy- miseen ja erottamiseen sekä sihteeristön kokoonpanoon. Erikoisjärjestönä KAIKEN, MITÄ TN TEKEE, ON PERUSTUTTAVA (YLEMPÄÄN) LAKIIN, Peruskirjaan ja yleiskokouspäätöksiin (General Assembly Resolution, GER), ja sen on koskettava turvallisuutta.

Noissa puitteissa myös TN voi antaa omia kansainvälisen lainvoimaisia "alemman tason" päätöksiä (Security Council Resolution, SCR). Tuollaisella päätöslauselmalla TN voi päättää myös sotilaallisesta puuttumisesta yhteisesti todettuun kriisiin. Jos Yleiskokous on todennut kriisin ja puuttumistarpeen tai päättänyt vaikka jonkin maan rajoista, TN:n on toimittava niissä puitteissa. Toimenpiteiden ollessa vireillä TN:ssa Yleiskokous voi muuttaa omia päätöksiään asiasta vain TN:n ehdotuksesta.

Jos vallitsee tilanne, jossa YK:ssa (Yleiskokouksessa) ja TN:ssa itsessään vallitsee laaja enemmistökanta pakkotoimista, joiden toimeenpanon YK:n lipun alla kuitenkin yksi tai pari py- syvää jäsenmaata kumoaa vetolla, tuo veto voidaan "sivuuttaa" Yleiskokouksen uuden tai van- han päätölauselman ja TN:n enemmistön päätöksellä siten, että jäsenmailla on oikeus panna laillisesti toimeen ilman YK:n lippua Yleiskokouksen linjan mukainen päätös,jonka toimeenpano YK:n LIPUN ALLA on vetottu. Sitten tuo on kyllä vaikeaa, jos YK-lakia ei ole (ainakaan ilman vippaskonsteja...), eikä vallitse todellisuudessa laaja enemmistöäkään sotilaallista toimista.Siitä on kysymys nyt Syyriassa.

Asiasta kirjoittaa emeritus rauhantutkija (SDP) Osmo Apunen Usarissa:

http://osmoapunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149214-...

11.9.2013 11:31 Osmo Apunen :

" Syyria ja turvallisuuspolitiikan linjaukset

Syyrian pitkittynyt ja alati syvenevä sisällissota on osoittanut, että YK on jälleen kerran juuttunut turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten erimielisyyksiin. Myrkkykaasuhyökkäys elokuussa kärjisti tätä tyytymättömyyttä entisestään.

Euroopan unionissa Britannia ja Ranska olivat valmiit suoriin toimiin Yhdysvaltain rinnalla. Muutamat pienemmät jäsenvaltiot ovat ilmaisseet valmiutensa osallistua niihin, EUn enemmistö näyttää istuvan sillä Niinistön aidalla.

Kylmän sodan jälkeiselle ajalle ominaiseen tapaan intervention puuhaajat pyrkivät kokoamaan kansainvälisen yhteisön nimissä toimivan sotilaallisen liittokunnan. "

SB: Kansainvälisen yhteisön poliittinen organisaatio,joka säätää ja ylläpitää kansainvälistä lakia, on juuri YK. Siinä mielessä puhuminen jostakin selvästi muusta "kansainvälisestä yhteisöstä" (jolle YK olisi pelkkä jarru) on huijausta.

OA: " Poliittisesti ja moraalisesti tällaiset perustelut ovat vähintään kyseenalaisia, sillä periaat- teessa myös YK:n yleiskokous voisi puuttua asioihin, jos turvallisuusneuvosto ei pysyvien jäsenten erimielisyyksien vuoksi kykene toimimaan. Väliintuloa puuhaavat länsivallat eivät kykene kokoamaan sellaisen päätöksen edellyttämää enemmistöä, joten ratkaisua etsitään YKn ulkopuolelta. "

SB: Juuri noin on asian laita. Asiaa selventävä Peruskirjaa tulkitseva voimassa oleva yleiskouspäätös vuodelta 1950 toteaa asiasta seuraavaa:

" Pursuant to its "Uniting for Peace" resolution of November 1950 (resolution 377 (V), the Assembly may also take action if the Security Council fails to act, owing to the negative vote of a permanent member, in a case where there appears to be a threat to the peace, breach of the peace or act of aggression. The Assembly can consider the matter immediately with a view to making recommendations to Members for collective measures to maintain or restore interna- tional peace and security (see "Special sessions and emergency special sessions" below). "

Mitä tulee tilanteeseen,että kriisi ja tilanne on "uusi" eikä ole konkreettista yleiskokouspäätöstä, vaikka kriisi on päällä,ja TN:n pitäsi tehdä ehdotus asiasta, joka sillä on virallisesti käsittelyssä eli vireillä (active),on siihenkin keino,jota on käytetty mm.Iranin ydinvoima/ase/ kysymykses- sä: TN:n enemmistö SIIRTÄÄ ASIAN TILAPÄISESTI POIS TN:STÄ toiselle YK:n erityisjärjes- tölle,joka Iranin tapauksessa oli Atomienergiankomissio (jolle ongelmat kuuluvatkin,kunnes on TODISTETTU ydinaseiden valmistelun uhka). Sellainen voisi olla myös esimerkiksi terveys- järjestö WHO ainakin tutkimuksiin ja valvontaan liittyen ja käyttäen mm. Punaista ristiä. (Sen virka-apua tarvittaisiin lähempänäkin...) Tällöin Yleikokous voi tehdä tarpeellisiksi katsomansa linjanvedot jsenmaiden esityksestä. Sen käsittelemien asioiden aihepiirejä ainoana YK-orgaanina eivät mitään määräykset rajoita (paitsi nuo tietyt tekniset).

OA: " Presidentti Obama vakuutti, ettei Yhdysvallat pyri toimimaan kansainvälisen yhteisön poliisina. Näinhän se on, jos siltä näyttää. Mutta voisiko Suomi kenties toimia edes yövartijana?"

SB: Juuri tuota nimenomaista linjanvetoa Obamalta on odotettu: USA ja sen johtama NATO eivät ole "maailmanpoliiseja" eivät sotilasdiktaattoreita EIKÄ NIISTÄ MYÖSKÄÄN SELLAISTA TULE.

OA: " Länsivaltain osoittama ylimielisyys ja luottamus voimankäyttöön on tarjonnut poliittista pelitilaa syrjään jätetylle Venäjälle. Sitä tietysti nykyään arastellaan. Mutta asiaan liittyy meidän kannaltamme katsoen yleisempiäkin pulmia, joten kokonaisuutta olisi syytä arvioida ennakkoluulottomasti.

Miten meidän tulisi suhtautua siihen, että joku satunnainen ryhmittymä rankaisee sinänsä ilmeiseen rikokseen syyllisiä oman käden oikeudella? Syylliset saisivat ansaitsemansa rangaistuksen. Nopean kostoiskun pelko pitäisi muut tällaisia rikoksia hautovat aloillaan.

Riittääkö tällaisen ehkäisevän iskun perusteluksi se, etteivät YKn ja kansainväliset oikeuslaitokset toimi riittävän nopeasti ja tehokkaasti?

YK selvittää parhaillaan, mitä tapahtui. Se vie aikansa. Syyllisten löytäminen ja kiinni saaminen ovat sitten vielä oma lukunsa. Oikeuden myllyt tulevat näin ollen pyörimään hyvin hitaasti, monien mielestä toivottoman hitaasti. Mutta näin asiat ovat olleet ennenkin. Nopeasti oikeutta on jaettu kansainvälisissä tuomioistuimissa vain voittajan tahdosta Nürnbergissä 1945-1947 ja Tokiossa 1946-1948. "

SB: Molemmat olivat YK:n erikoistuomioistuimia. Tokion tuomioisktin oli kaikin puolin paljon "arveluttavampi" joissakin suhteissa kuin Nürnbergin.

OA:"Syyrian sodan osalta tällaista voittajan tahtoa ei ole näköpiirissä. Pikemminkin kysymys on siitä, myönnetäänkö Assadin hallinto poliittiseksi realiteetiksi vai yritetäänkö se syrjättää."

SB: Se on juridinen realiteetti.TN ei tule tuomitsemaan sitä laittomaksi,tuskin Yleiskokouskaan, ainakaan ilman absoluuttisen pitävää näyttöä sotarikoksista nimenomaan hallitusta vastaan.

OA: "Meidän on näin ollen tyydyttävä siihen,että kansainvälinen yhteisö vetää ajallaan elokuun hyökkäykseen syylliset vastuuseen. Kaikkia oikeuden koura ei tavoita, mutta uskoa lainmukai- sen järjestyksen mahdollisuuteen pitää yllä sekin, että aina joku tavoitetaan ja tuomitaan asianmukaisessa järjestyksessä. "

SB: Sotarikokset eivät vanhene koskaan.

OA: "Kansainvälistä yhteisöä ylläpitäviin pelisääntöihin Obaman hallinnon suunnittelema yksi- puolinen preventiivinen voimankäyttö ei sovi. YKn peruskirja tunnustaa jäsenvaltiolle oikeuden käyttää voimakeinoja vain itsepuolustukseen ja YKn turvallisuusneuvoston määräämiin pakot- teisiin. Näin ollen myöskään puolustustarkoituksiin perustettu sotilasliitto tai muu sotilaallinen yhteenliittymä ei voi poliittisin perustein turvautua preventiiviseen voimankäytöön.

Kansainvälistä yhteisöä yllä pitävät pelisäännöt,normit ja ennakkotapaukset koskevat yhtä lailla voimankäyttöä ja sillä uhkaamista. YKn peruskirjan lisäksi tällaisesta voimakeinojen sääntelystä sovittiin 1975 Euroopan osalta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjassa. Myös Yhdysvaltain hallitus hyväksyi silloin Helsingin asiakirjan ensimmäisen korin periaatteet. "

SB: Tuo kokous oli olemassaolevian kansainvälisten päätösten toistoa. ETYJin ainoaksi var- sinaiseksi tehtäväksi on jäänyt vaali- ja rauhantarkkailu. ETYKiä rasittaa homehtunutkin "Kiina-vastaisen Pohjoisen-liiton" imago.

OA: "Suomen kaltaisen pienen maan on aina syytä pitää esillä ajankohtaisten tarkoituksenmu- kaisuusseikkojen ohella kansainvälistä yhteisöä ylläpitäviä periaatteita ja sovinnaistapoja. Suotavaa olisi, ettei poliittinen lojaalisuus aja näiden pitempiaikaisten etujen edelle juuri nyt, kun Syyrian sisällissodasta on muodostumassa koko kansainvälisen yhteisön kannalta keskeinen ennakkotapaus. "

SB: Suomen kannattaisi liittyä YK:n Liittoutumattomien maiden blokkiin,jossa se voisi tehokkaasti vaikuttaa muiden pienten liittoutumattomien kautta YK:n Yleiskokouksen kautta.

Ja loppuisi se loputon koskaan mihinkään johtamaton NATO-pulputus ja -paapatus.

OA: "Ulkoministeri Tuomioja on ilmaissut selvän kantansa, että Syyrian myrkkyhyökkäykseen syylliset on etsittävä ja asetettava vastuuseen kansainvälisessä tuomioistuimessa. Mutta pre- ventiivisen voimankäytön osalta sekä hallituksen että EUn linja on luvattoman epämääräinen. Presidentti Niinistö on viittonut YKn suuntaan mutta tavalla, joka ei sulje pois muitakaan keinoja. Mitä ne ovat, on jäänyt arvailun varaan. Puolustusministeri Haglund on selkeimmin hyväksynyt Syyrian hallitusta vastaan kootun näytön ja preventiivisen voimankäytön, jos YK ei kohtuuajassa kykene asiaa hoitamaan.

Venäjän hallitus on nyt vedonnut voimakeinoista pidättymisen periaatteeseen, joten kannanot- toa ei voida enää vältellä. Preventiivisen voimankäytön hiljainen tai avoin hyväksyminen näin hatarin perustein olisi pitkä harppaus kansainvälisen anarkian suuntaan.

Mutta Syyrian pulmalla on tietysti myös käytännölliset puolensa.

Presidentti Obama on katsonut, että preventiivisen voimankäytön avulla voitaisiin ehkäistä ke- miallisten joukkotuhoaseiden käyttö Syyriassa ja muuallakin. Se on kuitenkin määrä saavut- taa pelotteen avulla, ei poistamalla kyseiset aseet tai ottamalla ne ulkopuolisten valvontaan.

Jo kylmän sodan aikana kävi ilmeiseksi, että sotilaallinen pelotepolitiikka voi toimia vain hyvin yleisellä tasolla, mutta joihinkin yksityiskohtiin kohdennetun pelotepolitiikan onnistumisesta ei ole uskottavaa näyttöä.

Presidentti Obaman kongressilta pyytämien rajoitettujen voimankäyttövaltuuksien vaikutus Syyriassa olevien kemiallisten aseiden käyttöön on näin ollen täysin arvailujen varassa. Rajoi- tettu väliintulo voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että näiden aseiden hallinta ja käyttö leviäävät laajemmalle. Siviiliväestön suojelua tällaiset iskut eivät edistäisi millään tavoin. "

SB: Siviiliväestön suojelu on YK:n mukaan ehdoton a ja o. YK:n omakin toimi, joka todistetta- vasti EI tähtää siihen, on laiton. Tämäkin periaate tulee jo Kansainliiton puolelta (kuten kemial- listen ja bioaseiden kieltokin). Sellaiset KL:n lait, joita YL ei ole kumonnut, ovat sisällöltään voimassa YK:n (kehotusluontoisen) ominaisuudessa. Kehotusluontoinen (recommendative) tarkoittaa, että jäsenmaat päättävät konkreettisesta muodosta kohdallaan. Se EI tarkoita, että LAKIA VASTAAN olisi luvallista toimia.

OA: "Suomi on vuosikymmeniä tukenut kemiallisten ja biologisten aseiden kieltämistä ja hävit- tämistä ja jopa kehittänyt 70-luvun alkupuolelta lähtien niiden valvontaan sopivaa tekniikkaa. Olisi näin ollen varsin luontevaa, jos Suomen hallitus nyt asettaisi Syyriassa olevien kemiallis- ten aseiden valvonnan ja hävittämisen etusijalle ja tukisi sellaisia kansainvälisiä neuvotteluja, joiden avulla siihen voitaisiin päästä.

Suomen atlanttinen ja eurooppalainen orientaatio on niin selvä, ettei myönteistä suhtautumista Putinin aloitteeseen voida tulkita Venäjän myötäilyksi. Eri asia on, jääkö siihen atlanttiseen kumppanuuteen tällaista liikkumatilaa tiukan paikan tullen.

Preventiivisen voimankäytön hillitseminen ja kemiallisten aseiden hävittäminen eivät sinänsä Syyrian pulmaa ratkaise. Myrkkyhyökkäyksen seurauksena ulkopuolisten valtojen ote Syyrian sisällissotaan tiivistyy. Hyväkin sopimus kemiallisista aseista olisi näissä oloissa enintään alun loppua, ei merkki kansainvälisen selkkauksen vakaantumisesta. Kun tilanne on tällainen, Suo- menkin olisi hyvä pitää puheyhteyttä mahdollisimman monelle taholle ja toivoa, että erityisesti suurvallat pidättyisivät sellaista toimenpiteistä ja vaatimuksista, jotka pahentaisivat tilannetta.

YKn toimintaedellytyksiä ja kansainvälisen yhteisön sovinnaissääntöjä tukeva ketterä turvallisuuspolitiikka edistäisi parhaiten myös niitä EUn yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan periaatteita ja tavoitteita, jotka toistaiseksi ovat jääneet pelkiksi eurooppalaisiksi unelmiksi. "

Tuo on hyvä suositus EU:lle... Mutta YK-laki ei tunne EU:ta. Eikä tule toivottavasti koskaan tuntemaankaan. EU on Lissabonin sopimuksessa tunnustanut YK:n Peruskirjan oikeusläh- teekseen (jota se väärentää), mikä estää EU:n olemasta suorastaan laiton organisaatio sellaisenaan, jos ei katsota sen konkreettisia "linjanvetoja". (Kuten että esimerkiksi tämä etnisen sotapropagandan maailmanennätys on mennyt EU:nkin "päätöksiin"...)

https://www.youtube.com/watch?v=o5RWC9joWKk

... "

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset