Tulevaisuuden tekijä ja menneisyyden tutkija Päätoiminen tutkija ja osa-aikainen poliitikko

Ruotsin vaalit: mullistuksesta lässähdys

  • Lähde: SVT, paikkajakauma
    Lähde: SVT, paikkajakauma
  • Lähde: SVT, hallitusvaihtoehdot
    Lähde: SVT, hallitusvaihtoehdot

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n viimeisin vaaliennuste lupaili monessa suhteessa mullistuksen vaaleja länsinaapuriin mutta tuloksena oli lähinnä lässähdys.

                                                          Ennuste            Tulos

Punavihreäblokki

Sosialidemokraatit                     24,9%                 28,4%

Vasemmistopuolue                  10,0%                 7,9%

Ympäristöpuolue                       5,0%                  4,3%

Porvariallianssi

Maltillinen Kokoomus              17,7%                 19,8%

Keskustapuolue                         8,6%                   8,6%

Liberaalit                                        6,5%                   5,5%                  

Kristillisdemokraatit                  5,7%                   6,4%

 

Ruotsidemokraatit                    19,1%                 17,6%

Pitkässä perspektiivissä sosialidemokraattien tulos on historiallisen huono. Ainoastaan vuoden 1911 vaaleissa sosialidemokraatit ovat alittaneet 30%kannatuksen ja nyt puolueen kannatus laski niukasti vuoden 1911 tuloksen (28,5%) alle. Lyhyellä perspektiivillä sosialidemokraattien 28,4%kannatusta (laskua 2,8) voidaan pitää torjuntavoittona ja puolueen säilymistä suurimpana puolueena sinällään vaalivoittona.

Maltillinen Kokoomus päihitti selkeästi gallupit mutta puolue on tehnyt historiaa melkein puolittamalla kannatuksensa vain kahdeksassa vuodessa. Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa puolue saavutti 30,1%kannatuksen ja nyt kannatus jäi alle 20%:n (laskua 3,5). Puolue kuitenkin onnistui säilyttämään asemansa toiseksi suurimpana puolueena.

Ennusteeseen verrattuna Ruotsidemokraatit olivat vaalien alisuoriutujia. 4,7% kannatuksenkasvu on erinomainen mutta selkeästi alhaisempi kuin vuoden 2014 parlamenttivaaleissa (7,2). Puolue säilyi kolmanneksi suurimpana puolueena eikä onnistunut kiilaamaan Maltillisen Kokoomuksen edelle, jytky jäi saavuttamatta.  Länsinaapurin vaaleissa  vahvistui käsitys siitä, että gallupeissa oikeistopopulistien kannatus arvioidaan järjestelmällisesti liian suureksi. Sama on toistunut Ranskan ja Alankomaiden vaaleissa. Selkeästi argumentit, että kansalaiset  eivät kehtaa vastata gallupeihin totuudenmukaisesti eli kertoa äänestävästi populistipuoluetta, on puhdasta hölynpölyä.

Pienpuolueiden osalta selkeisiin voittajiin voidaan laskea Liberaalit ja Keskustapuolue, jälkimmäisen vahvasta kannatuksesta on yksinomaan kiittämineen puolueen puheenjohtaja Annie Lööfin suoritusta vaalikampanjassa. Ympäristöpuolue voi pitää suoristustaan vaalivoittona, sillä vaikka kannatus laski  merkittävästi niin puolue ylittää 4% äänikynnyksen ja säilyy valtiopäivillä.

Ruotsin Ympäristöpuolueen romahdus näyttää olevan osa yleiseurooppalaista trendiä, jossa pelkästään ympäristökysymysten pohjalta syntyneet puolueet ovat menettäneet tenhonsa. Aikaisemmin vihreiden otaksuttiin korvaavaan sosialidemokraatit  yhteiskuntia uudistavina voimina mutta toisin kävi. Nykyisin suurin osa perinteisistä puolueista on ottanut ympäristökysymykset ja ilmastonmuutoksen vakavasti, joten erillisten ympäristöpuolueiden tarpeellisuus on vähentynyt merkittävästi.

Ruotsin historian vaikeimmat hallitusneuvottelut.

Vaalitulos ennakoi todella vaikeita hallitusneuvotteluita. Nyt blokkien kannatus on paikoissa mitattuna 144-143 sosialidemokraattien johtaman blokin eduksi Ruotsidemokraattien kannatuksen ollessa 62 paikkaa, prosentuaalisesti blokkien kannatukset ovat todella tasan 40,6%-40,3%, Ruotsidemokraatit 17,7%. Kummallakin blokilla on yhtä paljon tai vähän valtaa vaatia itselleen hallitusvastuuta.

Vaalitulos saattaa johtaa blokkipolitiikan murtumiseen Ruotsissa. Mikäli Maltillisten puheenjohtaja pitää kiinni lausunnostaan, että pääministeriys kuuluu porvariallianssille, niin enemmistöä ei ole mahdollista saavuttaa ilman Ruotsidemokraatteja. Heidän ottamisensa mukaan porvarihallitukseen johtaisi todennäköisesti Keskustapuolueen ja Liberaalien siirtymiseen syrjään porvariyhteistyöstä.  

Punavihreänblokin näkökulmasta Lööfiin johtama Keskustapuolue voisi  olla sopiva kumppani tulevaan hallitukseen. Ainakin vaalipuheiden perusteella olisi mahdollista saavuttaa kompromissiratkaisu hallitusyhteistyöstä Ruotsidemokraattien pakottamana. Keskustapuolue vahvistaisi punavihreiden hallituspohjaa ja heikentäisi SD:n mahdollisuuksia saavuttaa vaa'ankieliasema valtiopäivillä.

Vaalituloksen kommentoinnissa on myös heitetty ilmoille sateenkaarihallitus, jollainen oli Suomessa Paavo Lipposen johdolla 1995-2003. Mahdollisia kokoonpanoja olisi S+M+C+MP tai S+M+C+L+MP. Sateenkaarihallitus kuitenkin edellyttäisi merkittäviä kompromisseja vaalitavoitteista ja olisi äänestäjien kuluttajansuojan kannalta erittäin ongelmallista. Nyt merkittävä osa ruotsalaisista on antanut äänensä puolueille sillä oletuksella, että hallitus tulee olemaan joko punavihreä tai porvari. Minkäänlaisesta sateenkaarihallituksesta ei ole ollut vaalikeskusteluissa puhetta.

Oli hallitusyhdistelmä sitten mikä tahansa niin keskiössä tulee olemaan kysymys Ruotsidemokraattien asemasta. Puolueen kasvu viimeisten vaalien aikana osoittaa siitä tulleen keskeinen osa länsinaapuriin politiikkaa. Siksi onki toivottavaa etteivät perinteiset puolueet pyri vaientamaan Ruotsidemokraatteja työntämällä heitä syrjään valtiopäivillä. Viidennes ruotsalaisista on antanut heille demokraattisissa vaaleissa tukensa ja tätä tulee nyt vain kunnioittaa. Demokratiassa kun on mahdollista, että osa kansasta äänestää enemmistön näkökulmasta väärin. Pyrkimys työntää Ruotsidemokraatit paitsioon ainoastaan kasvattaa heidän suosiotaan ja seuraavissa vaaleissa puolueen muodostama ongelma poliittiselle järjestelmälle saattaa paisua liian suureksi. Valta ja vastaa ovat myös parhaimmat keinot populistien romahduttamiseksi. Kun tarjolla on vain retoriikkaa eikä realistisia keinoja niin kannatus sulaa nopeasti. Tästä on näyttöä Suomessa niin SMP:n kuin Perussuomalaisten tapauksissa.

P.S.

Parlamenttivaalien yhteydessä järjestettiin myös  maakunta- ja kuntavaalit. Pikaisella tarkastelulla Ruotsin 20 maakunnassa vaalitulos noudatteli valtakunnallista kannatusta. Sosialidemokraatit saavuttivat suurimman puolueen aseman 18:sta ja toiseksi suurimman kahdessa maakunnassa, Maltillinen Kokoomus oli suurin yhdessä ja toiseksi suurin 13:sta maakunnassa. Ruotsidemokraattien kohtalona oli olla myös maakunnissa kolmanneksi suurin puolue, mutta vain 12:sta maakunnassa. Mielenkiintoisin huomio on, että mitä pohjoisempiin maakuntiin siirrytään niin sitä heikompaa on Ruotsidemokraattien maakunnallinen kannatus.

P.S.S.

Vaalien pohjanoteerauksen saavutti suuresti arvostamani Yleisradio. Areenan lähetys pohjattiin pelkästään ovensuukyselyihin, niitä kommentoitiin näyttelijöiden ja bloggareiden toimesta ja koko lähetys päätettiin siinä vaiheessa kun ensimmäisiä varsinaisia tuloksia alkoi tulla. Käsittämätöntä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Yleensä landsting suomennetaan maakäräjä eikä maakunta. Suomenruotsissakin esiintyy sana ting, esim. tingsrätt on käräjäoikeus. Maakäräjä-suomennosta puoltaa se, että Suomessa ei ole vastaavaa ollut eikä ole edes suunnitteilla. Minulla on tarkempaa kokemusta Ruotsista niinkin kauan sitten kuin 80-luvulta, mutta wikipedian mukaan ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Maak%C3%A4r%C3%A4j%C... ) aika hyvin muistan ja tuskin mikään on muuttunut. Tärkein ero lienee itsenäisyys varsinkin verotusoikeuden muodossa. Tukholman seudulla kun asuin, oli varsinkin joukkoliikenne kätevää, kun se oli maakäräjien vastuulla. Suomessa esim. Föli eli Turun seudun joukkoliikenne on niinkin uusi ilmiö kuin 2014 avattu ja HSL 2010.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Jytky jäi todellakin piippuun. Sirpa Abdallahin ja monen muun samppanjat taisivat jäädä kylmään, mutta samppanjassa hyvää on se, että sitä saa juoda mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja läpi aterian!

"Liberaalipuolueen" Ahola munasi itsensä täällä veikkaamalla ruotsidemokraateille 28 prosentin kannatusta. Eikä hän ollut ainoa. Tänne linkattiin kilokaupalla ruotsalaisten valesaittien uutisia, joissa suurin "ennuste" oli muistaakseni 31%.

Puheenvuorossa keskustelu noudattaa usein tätä maanis-depressiivistä kaavaa. Palstan persut hullaantuvat Marine Le Penistä, Hollannin vaaleista, Laura Huhtasaaresta. Maa järisee eikä mikään ennustus ja visio ole liikaa. Sitten petytään katkerasti ja kärsitään vähän aikaa krapulaa, kunnes koohotus alkaa uudestaan.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Yle teki pohjanoteerauksen. Ilman suoraa seurantaa STV:ltä olisi katsoja jäänyt ilman kuluttajasuojaa.

Toni Tamminen

Vaalitulosta voi näimmä tutkia suuresti arvostaman Yleisradionkin tavoin - voitto ei ole mitään, tarvitaan murskavoitto, jotta totuus voidaan tutkimuksillisin keinon todeta voitoksi.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

YLE tekee ylevää politiikkaa: "Herra antoi, herra otti, täss on sulle, katsoja potti". Tätä varten maksatte veroja. Valittakaa, luuserit! Me uusitaan naapurivartti. :D

YLE saa ehkä piankin uuden tilaisuuden. Loogista on olettaa, että Ruotsissa käydään piakkoin uudet vaalit. Voi olla jo Suomen aikataulussa. Ihan nopeasti ei tuosta asetelmasta tehdä hallitusta ja sille budjettia, ehkä. Näyttäminen kuuluu ruotsalaisille. Meillä on edessä paljon kiintoisammat ajat. Mitä pitää Antin luvata AY-liikkeelle, jotta se tukisi? Millainen olisi hallitusohjelma? Lakkoillaanko ennen vaaleja? Suomessa on ihan omat kuviot, kuten pitääkin. Ruotsissa seuraavat 8-viikkoa taitaa pysyä ne shampanjakorkit kiinni, ehkä.

Toni Tamminen

Arvostamasi Yle teki ehkä suurimman pohjanoteerauksensa kun vaalikommentaattorina toimi mm. bloggaaja Linda Juhola. Toki "paras pepputreeni" olisi sopinut ohjelman luonteeseen muutenkin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset