YLE:n ehdokastentti: Nils Torvalds

Presidentinvaalien ensikertalainen Nils Torvalds on taustaltaan yksi vaalien mielenkiintoisimmista ehdokkaista. Entinen kommunisti ja toimittaja, joka on vasta 2006 liittynyt RKP:hen ja on nyt noussut puolueena presidenttiehdokkaaksi.

Esiintymisten perusteella Torvalds on itsenäinen ajattelija, jota ei kukaan johdattele. Hänellä tuskin on kauheasti sparraajia ympärillään joiden kanssa pallotella ajatuksia ja valmistella puheita vaan hän toimii itsenäisesti. Nils Torvaldsilla on suomalaiselle poliitikolle poikkeuksellisen hyvä verbaalinen lahjakkuus reagoida tilanteessa kuin tilanteessa nokkelasti ja nopeasti. Tällaisia heittoja on näkynyt lähes jokaisessa vaalitentissä. Muiden ehdokkaiden eläminen "virtuaalisessa YYA Suomessa" oli puheessa tällainen kohta.

Torvaldsia selkeästi jännitti sillä puhe alkoi hyvin tönkösti. Selkeä aloitus "Kansalaiset, medborgare" antoi odottaa presidentillistä puhetta mutta Torvalds kompuroi heti tämän jälkeen pohtimalla ääneen puheensa kielivalintaa. Tällainen ääneen ajattelu saattoi rauhoittaa puhujaa mutta mutta yleisölle se osoitti puhujan olevan epävarma.

Vahva turvallisuuspoliittinen analyysi

Puhe osoitti Torvaldsin olevan intellektuelli ja pohdiskeleva ajattelija. Pohdiskelevuus oli kuitenkin myös puheen heikkous. Torvalds eniintyi enemmän akateemisena luennoitsijana kuin poliitikkona. Retorisesti puhe oli hyvin rakennettu, siinä oli klassisen retoriikan tehokeinoja ja se sisälsi tarinan. Kuitenkaan puhe ei juuri pohdiskelevuudestaan johtuen ollut niin napakka ja iskevä, joka liikkuttaisi äänestäjiä Torvaldsin taakse.

Puheessa Torvalds piirsi laajan kuvan Suomen turvallisuusympäristön tilasta ja analysoi tätä kattavasti omien peruskäsitteidensä kautta. Torvaldsin puheen teema liittyi pelkästään Tasavallan presidentn ydintehtäviin eli ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

 

Turvallisuuspolitiikan Torvalds kytki tulevaisuuteen ja vielä korosti puheessaan, että vaaleissa on puhuttu liian vähän tulevaisuudesta. Näissä vaaleissa ehdokkaat ovat enemmän puhuneet menneisyydestä kuin tulevaisuudesta ja näkökulmaa tulevaisuuteen oli tästä syystä tarkoituksenmukaista alleviivata. Turvallisuuspolitiikkaan liittyi puheessa myös Venäjä ja Yhdysvallat, joiden kautta hän tuki puheensa keskeisimmän käsitteen eli hylkysyrjän.  

Hylkysyrjä

Käsite hylkysyrjä toistui puheessa useasti, yhteensä 14 kertaa eli keskimäärin kerran joka 30 sekuntti. Erikoinen käsite nivoi puheen yhteen. Hylkysyrjä oli synonyymi Suomen nato-jäsenyydelle, syrjäytyvälle nuorisolle sekä Suomen, Venäjän ja Yhdysvaltain kahtiajaolle. Hylkysyrjä on käsite, joka erikoisuudessaan jää mieleen mutta avautuuko se kaikille katsojille? Käsite oli sen verran filosofinen metafora Suomen turvallisuuspolitiikan haasteisiin tulevaisuudessa ettei katsojilla ole siihen tarttumapintaa. Käsitteen kautta pohdiskelu korosti alussa mainitsemaani näkemystä Torvaldista enemmän akateemisena kuin poliittisena puhujana. Hylkysyrjän puolustaminen vaatii Suomelta aktiivista osallistumista ja suunnanmuutosta. Torvaldsin retoriikassa tämä tapahtuu Suomen osalta naton kautta. 

Hylkysyrjän käytöstä syntyi myös ristiriita Torvaldsin korostaman tulevaisuuden kanssa. Hän puhui Venäjän ja Yhdysvaltain sisäisestä kahtiajaosta mutta sitten tekee kiertoretken vuoteen 1944. Miksi? Hänen kertomus jatkosodan perääntymisvaiheessa vuonna 1944 ja Hylkysyrjän todellisuudesta ei ollut tarpeellinen puheessa. Se rikkoi tarpeettomasti muutoin retorisesti taitavaa puhetta.

Puheen loppu sisälsi omakohtaisen tarinan Torvaldsin lapsuudesta tulevaisuuteen katsomisesta. Tämän kokemuksen kautta hän on pärjännyt toimittajana ja tämä eteenpäin katsominen toisi vahvuutta myös toimiessa presidenttinä. Tämän jälkeen napakka lopetus kansalaisten yhteisestä vastuusta Suomen tulevaisuudesta ja Euroopan puolustamisesta. 

p.s.

Presidentinvaaleissa voisi kuvitella äänestäjien tekevän ratkaisun yhden asiakysymyksen perusteella. Torvaldsin vahvuutena on tässä suhteessa selkeä kyllä nato-jäsenyydelle. On siksi erikoista miten heikosti hän pärjää gallupeissa. Kansalaisista noin viidennen kannattaa jäsenyyttä ja voisi kuvitella heidän nyt tukevan sellaista ehdokasta, joka on rohjennut ensimmäistä kertaa Suomen presidentinvaalien historiassa liputtaa nato-jäsenyyden puolesta? 

kokko1987
Sosialidemokraatit Muurame

Yhdysvaltain poliittisen historian väitöstutkija Jyväskylän yliopistossa ja aktiivinen poliitikko. Blogissa ruoditaan sekä Suomen että maailman ajankohtaisia ilmiöitä, historiaa unohtamatta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu