YLE:n ehdokastentti: Paavo Väyrynen

Eilen YLE aloitti presidenttiehdokkaiden yksilötentit, joiden alussa ehdokkaalle on annettu mahdollisuus pitää seitsemän minuutin puhe studioyleisölle ja kansakunnalle. Tentit aloitti itseoikeutetusti presidentinvaalien todellinen konkari eli Paavo Väyrynen. Vuosien 1988, 1994 ja 2012 vaaleissa Väyrynen on yrittänyt avata Mäntyniemen ovea mutta kynnyksen yli hän ei ole päässyt.

Väyrysen menestys presidentinvaaleissa ei lupaa hyvää vaalipäivää ajatellen. Ensimmäisissä presidentinvaaleissaan vuonna 1988 hän sijoittui toiseksi saaden ääniä 636.375, 20,6%. Vuonna 1994 hän sijoittui kolmanneksi ja tapahtui pieni notkahdus alaspäin: 623.415 ääntä ja kannatus 19,5%. Vuonna 2012 Väyrynen onnistui nostamaan Keskustan tappiokierteestä mutta henkilökohtaista menestystä vaalit eivät hänelle tuoneet. Sijoitus oli jälleen kolmas ja äänimäärä jatkoi laskuaan: 536.555 ääntä ja 17,5%.

Väyrysellä puheen teemoina oli media ja gallupit, liittoutuminen, EU ja euro, maahanmuutto sekä Sauli Niinistö. Kokonaisuutena puhe oli selkeästi teemoitettu ja rakenne oli selkeä, kuulijan oli hyvin helppoa seurata mistä puhutaan. Puhe oli myös analyyttinen mutta se kaikista tärkein eli tunteisiin vetoaminen puuttui lähes kokonaan. Ainoa selkeä tunneilmaisu oli puolison mainitseminen aivan puheen alussa.

Haastoi selkeästi mutta missä vaihtoehdot.

Puheen alussa oli havaittavissa hapuilua sanoissa. Jännittikö vaalikonkaria? Hapuilu kuitenkin loppui nopeasti ja perinteinen Paavo nousi esille. Aluksi tuli tuttua retoriikkaa gallupien virheistä ja median puolueellisuudesta. Tämän jälkeen Suomen liittoutumattomuuden puolustusta Natoa, isäntämaasopimusta, sotaharjoituksia ja Euroopan unionin puolustusyhteistyötä kohtaan. Selvennys tilanteesta oli lyhyt ja analyyttinen mutta Väyrynen ei esittänyt omaa vaihtoehtoaan. Viestinä oli, että liittoutumattomuudesta täytyy pitää kiinni  mutta miten se tehdään?

Näkökulmat EU:sta ja eurosta olivat myös pelkkää ongelmien listausta eikä omaa vaihtoehtoa esitetty. Jos EU:hun ja euroon liittyminen oli virhe ja molemmista pitää irtaantua, miten se tehdään konkreettisesti? Tätä kansa haluaa kuulla, ratkaisuja ongelmiin eikä ongelmien listausta. Sama koski maahanmuuttopolitiikkaa. Se on Väyrysen mielestä holtitonta ja siinä ongelmia, mutta mikä ratkaisuksi?

Vaalipuheen punaisena lankana toimi Sauli Niinistö. Puheessa Sauli Niinistö mainittiin nimeltä 12 kertaa eli kerran joka 35 sekuntti. Nykyistä Tasavallan presidenttiä pitää haastaa ja tässä Väyrynen onnistui. Hän oli napakka ja erittäin hyökkäävä kysymyksissä EU:sta ja eurosta. Kuitenkin Sauli Niinistön mainitseminen kerran tai kaksi olisi ollut aivan riittävää, nyt ehdokas Väyrynen muistutti enemmän rikkinäistä levyä. Haastamisen uskottavuutta olisi myös lisännyt omien vaihtoehtojen esitteleminen. Nyt kyllä tuli selväksi mitä Sauli Niinistö on tehnyt ehdokkaan mielstä väärin mutta se jäi epäselväksi mitä Paavo Väyrynen tarjoaa konkreettisesti tilalle.

Oikeistopopulistista retoriikkaa

Väyrynen osasi taidokkaasti vedota suoraan kansaa ja hakea tätä kautta tukea argumenteilleen. "Suomen kansan suuri enemmistö sanoo ei liittovaltiolle." "Suomen kansan enemmistö ei hyväksy holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa." Vetoaminen suoraan kansaan sekä puheessa esiintynyt mediakriittisyys, eliitin vastaisuus sekä maahanmuuttokritiikki ovat hyvin tyypillisiä teemoja oikeistopopulisteille. Tällaisella retoriikalla saattaa viedä ääniä Laura Huhtasaarelta mutta onnistuu saamaan niitä riittävästi päästäkseen toiselle kierrokselle?

Äänestäjän näkökulmasta jopa yhdellä puheella voi olla ratkaiseva merkitys. Siksi presidenttiehdokkaan tulee pystyä käyttämään tarjottu tilaisuus puhua koko kansakunnalle täysimääräisesti hyödyksi. Väyrynen ei tätä tehnyt vaan tuntui, että hän puhui pelkästään omille kannattajilleen tai piti puhetta Keskustan tupaillassa. Puheensa hän aloitti toteamalla "hyvät ystävät ja kannattajani täällä studiossa ja kotikatsomoissa." Henkilökohtainen vaalipalaveri eikä vaalipuhe huokui myös Väyrysen todetessa "meidän täytyy mennä kansan pariin." Tuntui, että hän yritti enemmän nostattaa vaalityöntekijöidensä taistelutahtoa kuin saada äänestäjiä puolelleen.

Itselleni presidentinvaaleissa on tärkeätä pystyä äänestämään jonkin asian puolesta. Siksi toivoisin, että uhkakuvien sijaan ehdokkaat toisivat mahdollisimman konkreettisesti esille millaisena he haluavat yhteiskuntamme ja maailman olevan tulevaisuudessa. Positiivinen tulevaisuusvisio, äänestetään jonkin puolesta eikä jotain vastaan. Tästä on presidentinvaaleissa kysymys. Siksi oli valitettavaa, että ongelmien listauksella ja omien vaihtoehtojen puuttumisella Paavo Väyrynen vaikutti enemmän menneisyyden haamulta kuin tulevaisuuteen katsovalta presidenttiehdokkaalta. 

kokko1987
Sosialidemokraatit Muurame

Yhdysvaltain poliittisen historian väitöstutkija Jyväskylän yliopistossa ja aktiivinen poliitikko. Blogissa ruoditaan sekä Suomen että maailman ajankohtaisia ilmiöitä, historiaa unohtamatta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu