Suurin uhka demokratialle on demokratia itse

Saksan eilisissä parlamenttivaaleissa toistui sama ilmiö kuin kuluvan vuoden muissakin vaaleissa Euroopassa. Hallitusvastuussa olevat oikeistopuolueet menettävät kannatusta, sosialidemokraatit kärsivät tappion riippumatta siitä ovatko he hallituksessa tai oppositiossa ja parlamentin ulkopuoliset voimat nousevat parlamenttiin.

Saksassa  ulkopuoliset voimat eivät kuitenkaan tarkoittaneet esimerkiksi Ranskan presidentti Macronin kaltaisia edistyksellisiä voimia vaan äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle  (AfD) – puolueen nousua ensimmäistä kertaa parlamenttiin. Oheinen kannatusjakauma on saanut jo monet haukkomaan henkeään ympäri Eurooppaa:

CDU 33,2% (-8,4%yksikköä)

SPD 20,4% (-5,2%yksikköä)

AfD 13,0% (+8,2%yksikköä)

FDP 10,7% (+5,9%yksikköä)

Linke 9,1% (+0,6%yksikköä)

Grünen 9,0% (+0,5%yksikköä)

Edes Saksan sanalla sanoen monimutkainen vaalijärjestelmä ei onnistunut estämään äärioikeiston nousua poliittisen päätöksenteon ytimeen. Vastaavaa kannatusta äärioikeistolaiselle puolueelle Saksan parlamentissa saa etsiä vuoden 1930 valtiopäivävaaleista, jolloin NSDAP sai 18,3 prosenttia äänistä ja 95 lisäpaikkaa. Tuolloin yksi merkittävä syy äärioikeiston nousulle oli Suuren laman puhkeaminen vuonna 1929 ja siitä seurannut maailmanlaajuinen talouskriisi.

Nyt talous ei kuitenkaan ole ainoa selittävä tekijä äärioikeiston nousulle Saksassa. Jos sitä käytettäisiin pelkkänä mittarina niin vaalituloksen pitäisi olla aivan päinvastainen, Saksan talous on nimittäin vahvassa kasvussa (BKT +1,9% vuonna 2016) ja työttömyys on painunut alle neljän prosentin. Myöskään Merkelin maahanmuutto- ja Eurooppa-politiikka eivät ratkaisseet vaaleja.

Kysymys vaikuttaa nyt olevan enemmän tiettyjen kansalaisten henkisestä tunteesta yhteiskuntaa kohtaan. AfD veti äänestäjiä itselleen kaikilta puolueilta: enten CDU:lta noin miljoona ja SPD:ltä puoli miljoonaa. Merkittävä osa AfD:n äänestäjistä tuntee osattomuutta ja toivottomuutta tulevaisuutta kohtaan. Perinteisillä puolueilla ei nähdä olevan kykyä tai rohkeutta tuoda näille kansalaisille uskoa ja luottamusta tulevaisuutta kohtaan. Toivottomuus on selkeästi nähtävissä AfD:n vahvana kannatuksena entisen Itä-Saksan alueella, jossa taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat huomattavasti suuremmat kuin lännessä. Melkein 30 vuotta Saksojen jälleenyhdistymisen jälkeen alueen väestö kokee edelleen olevansa toisen luokan kansalaisia. Tässä suhteessa olisi väärin leimata kaikki puolueen äänestäjät rasisteiksi ja uhkatekijäksi demokratialle.

Äärioikeiston noususta Saksan parlamenttiin on jo keritty piirtämään monenlaisia uhkakuvia. Eikä toisaalta mikään ihme sillä nousihan aikanaan myös Adolf Hitler valtaan Saksassa demokraattisten vaalien kautta. On kuitenkin hyvä muistaa, että Saksa vuonna 2017 ei ole Weimarin tasavalta. Hävityn sodan seurauksena vahva kansakunta oli voittajien taholta painettu alas. Massiivinen työttömyys ja talouskriisi yhdistettynä yhteiskunnallisiin väkivaltaisuuksiin loi kansalaisten mielissä tyhjiön, jonka kansallissosialismia täytti.

Nykyinen Saksa on tasa-arvoinen ja vahva demokratia, jossa instituutiot toimivat ja ne ovat juurtuneet osaksi saksalaista yhteiskuntaa. Aivan kuten Donald Trump Yhdysvalloissa ei pysty neljässä vuodessa tuhoamaan yli 200-vuotista demokratiaperinnettä tasavaltalaisesta hallinnosta, niin ei myöskään AfD pysty Saksassa tuhoamaan toisen maailmansodan jälkeen rakennettua demokratiaa.

Demokraattisenprosessin pitää kuitenkin antaa toteutua. Äärioikeistolaisia ja -vasemmistolaisia populisteja ei voiteta eristämällä. On toivottavaa ettei Saksassa tehdä AfD:n kansa samaa virhettä kuin länsinaapurissamme Ruotsidemokraattien kanssa eli eristetä parlamentaarisen toiminnan ulkopuolelle. Se ainoastaan vahvistaa heidän retoriikkaa ja politiikkaa kansalaisia kohtaan. Ainoa keino äärimielisten populistien voittamiseksi on sallia heidän toiminta demokratian puitteissa ja voittaa heidät osoittamalla kansalaisille muiden poliittisten voimien ajaman politiikan paremmuuden suhteessa populisteihin. Tämä pystytään tekemään ainoastaan konkreettisen tulevaisuusvision kautta.  ​

kokko1987
Sosialidemokraatit Muurame

Yhdysvaltain poliittisen historian väitöstutkija Jyväskylän yliopistossa ja aktiivinen poliitikko. Blogissa ruoditaan sekä Suomen että maailman ajankohtaisia ilmiöitä, historiaa unohtamatta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu