Donald Trumpin sata päivää vallassa
Tänään Donald Trumpilla tulee täyteen sata päivää vallassa Yhdysvaltain presidenttinä. Supervallan politiikassa käsitettä sata päivää on tavattu käyttää mittarina siinä kuinka hyvin ja tehokkaasti uusi presidentti on pystynyt hallitsemaan. Käsite on syntynyt Franklin D. Rooseveltin noustua presidentiksi vuonna 1933. Tuolloin Yhdysvallat oli suuren laman kourissa ja Roosevelt onnistui käynnistämään ensimmäisten virkakuukausien aikana useita keskeisiä aloitteita, joiden avulla Yhdysvallat nousi lamasta.
Ensimmäiset sata päivää on aivan keinotekoinen ja absurdi tapa mitata uuden hallinnon toimivuutta mutta se antaa kuitenkin yleiskuvauksen siitä, miten presidentti tulee todennäköisesti johtamaan kansakuntaa koko virkakautensa ajan. Donald Trumpin ensimmäisestä sadasta päivästä ei ole puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanneita ja moni amerikkalainen on todella huolissaan jatkuuko sama meno aina seuraaviin presidentinvaaleihin asti.
Kaaoksen ja epävarmuuden aika
Kaaos on hallinnut Valkoista taloa ja siitä seurannut epävarmuus on aiheuttanut huolta niin tavallisissa amerikkalaisissa kuin myös kansainvälisessä yhteisössä. Vaalipäivän ja tammikuun virkaanastujaisten välillä toivottiin Donald Trumpin selkeyttävän ajatteluaan sekä tavoitteitaan ja ymmärtämään presidenttiyden rajat. Huolimatta laajoista perustuslaillisista valtaoikeuksista, hän ei pystyisi yksinään toimimaan vaan yhteistyö kongressin, sekä demokraattien että republikaanien, kanssa tulisi olemaan edellytys tulokselliselle politiikalle.
Hetkellisesti näytti siltä, että Donald Trump kykenee esiintymään presidentillisenä huolimatta jyrkästä retoriikasta. Ensimmäiset sata päivää ovat kuitenkin osoittaneet Valkoista taloa hallitsevan miehen, joka on sekä ailahtelevainen että kyvytön kompromisseihin. Kokemattomuus paistaa läpi myös presidentin omissa lausunnoissa, viimeksi uutistoimisto Reutersin haastattelussa presidentti totesi miten hän on yllättynyt siitä kuinka haastavaa hänen nykyinen työnsä on verrattuna aikaisempaan.
Presidentin harkintakyky on pettänyt useamman kerran, josta ovat osoituksena henkilöstövaihdokset hänen avustajakunnassaan. Republikaanien puolue-eliitin kannalta on ollut positiivista, että keskeisessä asemassa olevien neuvoantajien kuten Kellyanne Conwayn, Stephen Bannonin ja Sean Spicerin asema on heikentynyt.
Kaaoksen liittyessä käsitteenä sisäpolitiikkaan on ulkopolitiikkaa hallinnut epävarmuus. Yhdysvaltaiin ulkopolitiikan johdonmukaisuuteen ei voi enää luottaa vaan maa toimii ainoastaan suojellakseen kansallista turvallisuutta ja kansallisia intressejä. Vaalikampanjassa Trump lupasi muuttaa ulkopolitiikan suuntaan vetämällä Yhdysvallat syrjään hallituksien kaatamisista tai kansakuntien rakentamisesta. Humanitaarisia interventioita, jotka ovat olleet Yhdysvaltain moraalisen johtajuuden kulmakivenä, ei tultaisi enää suorittamaan.
Ensimmäisenä virkakuukausina uusi linja on näkynyt yksipuolisena toimintana ja ulkopoliittisen hallinnon hiljaiselona. Talouden ja työllisyyden vahvistaminen on ajanut ulkopolitiikan edelle. Ainoita poikkeuksia ovat olleet kemiallisten aseiden käyttö Syyriassa, joka johti rajuun ilmaiskuun Syyrian ilmavoimia kohtaan. Toki tässäkin nopeassa sotilasiskussa painoi enemmän Yhdysvaltain kansallisen turvallisuus kuin siviilien kärsimykset Syyriassa.
Presidentilliset asetukset ovat korvanneet yhteistyön
Huomionarvoista ensimmäisessä sadassa päivässä on ollut vauhti jolla Trump on mennyt eteenpäin. Barack Obaman tai aikaisempien presidenttien luomaa suunnitelmallista agendaa ensimmäisille kuukausille ei ole ollut vaan Trump on tehtaillut presidentillisiä asetuksia eri sektoreilta. Toimenpiteitä ovat saaneet osakseen terveydenhuolto, maahanmuutto, verotus, liittovaltion budjetti sekä sääntelyn purkaminen. Kovimpaan syyniin on joutunut maan ympäristöhallinto, jonka määrärahoja on leikattu ja sääntelyn purkaminen on aloitettu juuri ympäristö lainsäädännöstä. Tällä toiminnalla on pyritty edistämään energiateollisuuden sekä perinteisen teollisuuden toimintaan, joiden työpaikat Trump lupasi vaalikampanjassaan turvata.
Asetusten tehtailu ei kuitenkaan ole edistänyt Trumpin tavoitteita ja ainoastaan Obaman terveydenhuoltouudistuksen purkaminen on edennyt kongressikäsittelyyn. Kaatamisyritys kuitenkin kaatui itse republikaanien keskinäiseen riitelyyn, aiheuttaen suuren arvovaltatappion Trumpin johtajuudelle. Poliittisesti kokemattomana presidenttinä hänellä ei ollut käsitystä niistä neuvottelu- ja vaikuttamisprosesseista, jotka hallitsevat kongressikukkulalla.
Terveydenhuoltouudistukseen liittyvää asetusta lukuun ottamatta hänen toimensa ovat olleet enemmän allekirjoituksia paperilla kuin pyrkimystä pysyvään muutokseen. Kansalaisille ja erityisesti äänestäjille Trump on tätä kautta kuitenkin pystynyt osoittamaan olevansa tarmokas ja ahkera johtaja, mutta presidentilliset asetukset eivät kuitenkaan ole pitkäjänteinen tapa hallita. Hänen allekirjoittamansa asetukset ovat myös niitä, joiden käyttämisestä hän syytti kovin sanoin presidentti Barack Obamaa. Tässä on ironiaa kerrakseen.
Nimitysprosessi on edelleen kesken
Poliittisten tavoitteiden hidas eteneminen ei kuitenkaan ole presidentille ongelma jos henkilöstöpolitiikka on kunnossa. Mutta tässäkin Trumpin hallinto on ollut merkittävissä vaikeuksissa. Esimerkiksi Bush nuoremman ja Clintonin ministerinimitykset vietiin läpi suurimmaksi osaksi alle viikossa virkaanastujaisista.
Trump on toki saanut kaikki ministerinsä nimitetyksi mutta prosessi on kestänyt pitkään. Viimeinen hänen hallituksensa jäsenistä nimitettiin vasta 27. päivä huhtikuuta ja nimityksien hitaus ei ole voinut olla vaikuttamatta liittohallituksen toimintakykyyn. Toimeenpanovallan heikkoutta on lisännyt useiden satojen korkeiden virkamiesten puuttuminen. Esimerkiksi Obaman kauden jälkeen tehtävistä luopuneiden suurlähettiläiden ja apulaisministereiden paikat ovat suurimmaksi osaksi edelleen täyttämättä.
Vaikka virkanimityksissä on suuria vaikeuksia niin tällä sektorilla hän on kuitenkin saavuttanut suurimman voittonsa sadan päivän aikana. Kyseessä on Neil Grouchin nimittäminen korkeimman oikeuden tuomariksi. Elinikäisellä tuomarinimityksellä Trump onnistunut jättämään pysyvän jälkeen Yhdysvaltain historiaan ja pitkäaikaisen perinnön.
Hallinnon toimintakyky edellyttää yhteistyötä kongressin kanssa
Presidentin toimintakyvyn kannalta olisi tällä hetkellä hyödyllistä yhteistyön luominen kongressin kanssa. Yhteistyö ei koske pelkästään republikaaneja joiden kanssa presidentti on ajoittain sukset ristissä vaan myös oppositiossa olevia demokraatteja. Trumpin ongelmana on kuitenkin kiihtynyt polarisaatio puolueiden välillä, mikä on tehnyt rakentavan yhteistyön suorastaan mahdottomaksi. Barack Obaman presidenttikausien ajan republikaanit pyrkivät määrätietoisesti estämään presidentin ja demokraattien toiminnan. Nyt oppositiossa olevilla demokraateilla ei ole halua yhteistyöhön.
Polarisaatio on syventänyt entisestään kulttuurillinen kahtiajako liberaaleihin ja konservatiiveihin tavallisten kansalaisten välillä. Ääripäät korostuvat ihan paikallisessa kansalaiskeskustelussa ja vastapuolen näkemyksiä saati arvomaailmaa ei ymmärretä ollenkaan. Pew-tutkimuslaitoksen mukaan keskiverto republikaani on 94 prosenttia konservatiivisempi kuin keskiverto demokraatti ja vastaavasti keskiverto demokraatti on 92 prosenttia liberaalimpi kuin keskiverto republikaani.
Kahtiajako on johtanut siihen, että kolmannes demokraateista ja melkein 40 prosenttia republikaaneista katsoo toisen puolen olevan uhka kansakunnan hyvinvoinnille. Vastakkainasettelua on lietsonut polarisoitunut media. Entistä suurempi osa amerikkalaisista katsoo omaan ideologiaansa sopivia uutiskanavia ja lukee arvomaailmaansa sopivia lehtiä. Median toiminta ei oikein enää edes ole uutisoimista vaan suuremman huomion ovat saaneet eri leirien väittelyt, asiantuntijoiden ja "asiantuntijoiden" kommentaarit sekä populistiset talk-show isännät, jotka vain vahvistavat omien seuraajiensa luottamusta omaan ideologiaansa. Tällainen kehitys ei ole hedelmällistä minkään kansakunnan kannalta.
Tällaisessa toimintaympäristössä ei ole ihme, että presidentin kannatus on historiallisen alhainen. Trump on tällä hetkellä epäsuositumpi kuin kukaan edeltäjistään siitä lähtien kun suosiomittauksia ryhdyttiin tekemään 1950-luvulla. Kannatuksen näkökulmasta Trumpilla ei ole enää poliittista pääomaa moniin epäonnistumisiin, mikäli hän mielii republikaanien presidenttiehdokkaaksi vuonna 2020.
Hyvä tilannekatsaus Jani sinulta taas, paljonhan tuostakin miehestä uutisoidaan, mutta kokonaiskuva jää usein uupumaan.
Mitään virkavirheeseen viittaavaa Trump ei ilmeisestikään ole vielä tehnyt? Samalla kun Kellyanne Conwayn ja Sean Spicerin kaltaiset tunarit ja turvallisuusneuvostoonkin päässyt Stephen Bannon ovat menettäneet vaikutusvaltaansa Trump luottaa koko ajan enemmän tyttäreensä Melaniaan ja vävyynsä Jared Kushneriin. Miten tulkitsisit heidän rooliaan presidentti Trumpin hallinnossa? Tuleeko nepotismista ongelmia?
Mielenkiintoista on myös se, miten YK-suurlähettiläs Nikki Haley on noussut otsikoihin, vaikka Trump ei tunnu kansainvälisestä yhteisöstä juuri perustavan!
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäisi siltä, että demokraatit ja Freedom Caucus kynivät Trumpin heti alkuunsa ts. mitkään Trumpin ehdotukset eivät mene sellaisenaan kongressista läpi.
Trumpin vaalilupauksista tuskin jää jäljelle juuri mitään. Mitkään suuret uudistukset eivät onnistu, ja ainoa mikä on varmaa, on liittovaltion kestämättömän velkaantumisen jatkuminen, tarvittaessa keskuspankin voimin (= setelirahoitus).
Liittovaltion sulkeminen siirtyi viikon eteenpäin. Mehevää tappelua tiedossa jälleen ensiviikolla.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitus ei ole kokonaiskuva Trumpista vaan korkeintaan kokonaiskuva Suomen median yksipuolisesta uutisoinnista.
Trumpin suosio ei suinkaan ole presidenteistä historian alhaisin. Suosio on alhainen vain vertailussa 100 päivän jälkeen.
President Donald Trump’s approval rating is the lowest of any president ever polled at this early point in his term.
Mediakentän polarisoitumisen aiheutti yksipuolinen ja yksimielinen liberaalimedia. Liberaalimedian rinnalle syntyi Amerikassa tästä syystä oikeistomedia.
Ilmoita asiaton viesti