*

Tulevaisuuden tekijä ja menneisyyden tutkija Päätoiminen tutkija ja osa-aikainen poliitikko

Kuntavaalien viimeinen gallup - Vihreiden jytky

YLE:n viimeinen puoluekannatusmittaus toi kutkuttavan tilanteen kolmen suuren puolueen kohdalla ja yhtä jännittävä vaalipäivä on edessä myös pienemmillä puolueilla. Taistelupareja löytyy useita ja tilanne on kaikkea muuta kuin selvä.

Pienpuolueista löytyy myös vaalien todellinen voittaja eli Vihreät, puolue tulee näillä näkymin nostamaan eniten kannatustaan. Mielenkiintoa tarjoaa myös se kuinka hyvin eduskunnan ulkopuoliset puolueet pystyvät saamaan edustajiaan valtuustoihin. Odotettavissa on, että ainakin kommunisteja ja piraatteja nähdään valtuustoissa seuraavalla kaudella.

Jos suurilla puolueilla ongelmana on ollut viestinnässä eron tekeminen valtakunnanpolitiikan ja kuntapolitiikan välille ja laskeutuminen (tai miksi ei nouseminen, riippunee näkökulmasta) kuntapolitiikan tasolle, niin samaa ongelmaa ei ole pienpuolueilla. Pienpuolueita hyödyttää huomattavasti tiiviimmät kannattajaryhmät ja rajatummat kannatusalueet. Erityisesti Vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit pystyvät puhumaan samoista asioista vaaleista toiseen.

Vihreät - voittaja

Vihreät tulee olemaan kuntavaalien selkeä voittaja. He ovat onnistuneet irrottautumaan edellisen hallituksen leikkauspolitiikasta ja muuttamaan retorisesti kurssia täydellisesti. Äänestäjiin tällainen viuhahdus on tehonnut juuri Vihreiden toimesta parhaiten, ainakin kun tilannetta vertaa muihin oppositiopuolueisiin, jotka olivat mukana edellisessä hallituksessa.

                      2017              2012              Ero +/-%

Vihreät          12,9               8,5                 +4,4

Vihreiden kannatus on sen verran vahva, ettei puolueen asema neljänneksi suurimpana kuntapuolueena ole uhattuna. Heidän pahin kilpailijansa Perussuomalaiset ei pysty uskottavasti haastamaan Vihreiden hegemoniaa ja tähän on kaksi syytä.

Vihreät onnistuivat ehdokashankinnassaan puolueista parhaiten ja lisäämään selkeästi ehdokkaiden määrää. Listan pituus tunnetusti vaikuttaa lopputulokseen. Lisäksi Vihreät ovat pystyneet parhaiten hyödyntämään harjoittamaansa valtakunnanpolitiikkaa kuntavaaleissa, puolueen kannatuksen keskittyessä pääosin suurimpiin kaupunkeihin.

Puolueen heikkoutena on äänestäjäkunnan epävarmuus. Vihreiden politiikkaa sympataan mutta äänestämään kannattajat lähtevät laiskasti, tämä epävarmuus voi sunnuntaina leikata Vihreiden potentiaalista kannatusta merkittävästi. Nähtäväksi myös jää kuinka hyvin samoista äänestäjistä kamppaileva Vasemmisto saa isketty varsinkin yliopistokaupungeissa.

Suurissa kaupungeissa Vihreät ovat vahvistaneet asemiaan ja mm. Helsingissä entinen runoilija ja Ultra Bran sanoittaja on noussut Kokoomuksen Vapaavuoren rinnalle uskottavana pormestariehdokkaana. Myös muissa keskeisissä kaupungeissa puolueella menee hyvin. Esimerkiksi tuoreimmassa sanomalehti Keskisuomalaisen teettämässä gallupissa Vihreät ovat ottamassa suurvoiton ja tuplaamassa kannatuksensa Jyväskylässä. Puolue on nostamassa kannatustaan peräti 6,6 prosenttiyksikköä ja ohittamassa Kokoomuksen Jyväskylän toiseksi suurimpana puolueena.

Perussuomalaiset ja Vasemmisto - taistelupari

Vihreiden kiilatessa pienpuolueiden vaalivoittoon, keskittyy taistelu viidennestä sijasta Perussuomalaisten ja Vasemmiston välille. Verrattuna edellisvaalien kannatukseen on Perussuomalaisten suunta ollut laskeva  ja Vasemmiston nouseva, riittääkö aika kannatuskäyrien risteämiseen?

                      2017              2012              Ero +/-%

PS                 9,7                 12,3               -2,6

Vas.               9,4                 8,0                 +1,4

Perussuomalaisten ja Vasemmiston kaksintaistelusta tekee todella herkullisen sen ollessa aidosti todellisten vaihtoehtojen kilpailu. Puolueiden ideologiat, arvot ja tavoitteet eroavat kuin yö ja päivä. Vastakkain ovat toisaalta avoimuus ja sulkeutuneisuus, liberaalius ja konservatismi, suvaitsevaisuus ja sanotaan vaikka ahdasmielisyys. Näissä asetelmissa toisen voittoa toisesta voidaan pitää poliittisen voiton lisäksi myös arvojen voittona.

Vaaliväittelyissä vastakkainasettelu Li Anderssonin ja Timo Soinin välillä on ollut ilmeinen. Asiantuntemuksessa ja argumentaatiossa Li Andersson on vetänyt pisteet kotiin ja pystynyt uskottavasti haastamaan Perussuomalaisia sekä muita hallituspuolueita. Kannattajakuntaansa vetoamisessa Soini on kuitenkin retorisesti onnistunut Anderssonia paremmin, Soinin ja Perussuomalaisten kannattajille on riittänyt Soinin heitot Anderssonille tyyliin "teille ei kelpaa mikään." Ja ääniä tulee.

Vaikka retoriikka lentää niin Soini ei ole enää entisensä ja väsymys paistaa. Poissa on se Timo, joka sydänkohtauksen uhalla kiersi maata herättämässä unohdettua kansaa hurmokseen. Nyt hurmosta ei ole ja useat petetyt lupaukset ovat tehneet jytkystä tuhnun.

Tuoreimmassa gallupissa ero Perussuomalaisten ja Vasemmiston välillä ei ole kuin 0,3 prosenttiyksikköä. Perussuomalaisille tulee olemaan suuri pettymys jos puolue häviää punavihreille fillarikommunisteille. Ville Niinistö lyö Perussuomalaisia pataan oikealta ja Li Andersson vasemmalta, tällä saattaa hyvin olla vaikutusta Perussuomalaisten valitessa itselleen uutta puheenjohtajaa. Äärimielinen Halla-aho hyötynee tästä.   

Tappio kuntavaaleissa tulee olemaan henkilökohtainen pettymys Timo Soinille, joka on saanut nauttien jytkyjen jylystä. Yli kahden prosenttiyksikön tappio kertoo karua kieltä äänestäjien pettymyksestä. Populismilla huijatut kansalaiset eivät loputtomiin pysy mukana jos populismi ei vaihdu teoiksi.

Tässä hallituksessa on nähty ettei Perussuomalaisilla ole tekoja. Ellei teoiksi sitten lasketa miljardiapua Kreikkaan, vastaanotettujen pakolaisten historiallisen suurta määrää tai yhteiskunnan vähempiosaisilta leikkaamista. Tämä tuskin on ollut sitä politiikkaa, jota Perussuomalaisten äänestäjät ovat tilanneet äänestäessään puoluetta. Vaalilause "saat mitä tilaat" kannattaa nyt viimeistään heittää roskakoriin.

RKP, KD ja ryhmä muut - yllättäjät

Kuntavaaleissa pienpuolueille tarjoutuu eduskuntavaaleja helpommin saavuttaa valtaa suurten varjossa. Eduskuntapuolueissa lilliputtisarjaan kuuluvat RKP ja KD  sekä kahdeksan eduskunnan ulkopuolista puoluetta, joista kaksi taistelee nyt ensimmäistä  kertaa vaaleissa.

                      2017              2012              Ero +/-%

RKP              5,3                 4,7                 +0,6

KD                5,1                 3,7                 +1,4

Muut              1,8                 1,7                 +0,1

Eduskunnan minipuolueet voivat kuntavaaleissa laskea vakiintuneeseen äänestäjäkuntaan. RKP:n ja kristillisdemokraattien vaalikampanja on julkisuudessa ollut hajuton sekä mauton. Lisäksi puolueiden puheenjohtajat ovat jääneet vaalitenteissä enemmän statistinrooliin. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma sillä ruotsinkieliset ja raamattukansa tulevat äänestämään omia puolueitaan, vaikka  vaalimainontaa ei olisi ollenkaan.

Viimeisimmän mittauksen kannatusluvuilla taistelupari RKP vs. KD on kutkuttava. Suoranaisesti puolueet eivät kilpaile toisiaan vastaan mutta RKP:n liberaalius verrattuna Kristillisdemokraattien konservatiivisuuteen tuo oman jännityksensä. Molemmat puolueet voivat omissa piireissä julistautua vaalivoittajiksi jo ihan sillä perusteella ettei kannatus laske. KD.n nousu tuskin riittänee ohittamaan RKP:tä.

Kuntavaaleissa kannattaa kiinnittää huomiota myös eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin. On harmillista miten vähän media on nostanut eduskunnan ulkopuolisia puolueita esille. Esimerkiksi pari viikkoa sitten Jyväskylän kirjamessuilla järjestetty Keskisuomalaisen vaalipaneeli oli jättänyt kokonaan ulkopuolelle mm. kommunistit, joilla kuitenkin on edustaja Jyväskylän valtuustossa.

Suurissa kaupungissa perinteisesti eduskunnan ulkopuolisista puolueista kommunistit ovat olleet selkeä ykkönen. Sitä minä en tiedä mitä eroa on Kommunistisen puolueen ja Kommunistisen Työväenpuolueen äänestämisellä? Varmasti ero liittyy käsitykseen marxismi-leninismin syvällisemmästä olemuksesta mutta tuskin on hyvä keskustelunavaus kuntavaaleissa. Kommunistit ovat kuitenkin valtuustojen väriläiskä, raikas tuulahdus menneisyydestä.

Näissä vaaleissa minipuolueissa mielenkiinto kohdistuu Piraattipuolueeseen, jolla on ensimmäistä kertaa todelliset mahdollisuudet saada  valtuutettuja esimerkiksi Jyväskylässä ja pääkaupunkiseudulla. Piraattipuolueen vahvuutena on päätöksenteon avoimuuden korostaminen ja uudenlaisen toimintakulttuurin luominen. Varmasti Vihreiltä ja Vasemmistolta siirtyy äänestäjiä piraateille.

Piraattien takana olevien puolueiden järjestystä on vaikea arvioida. Liberaalipuolue sekä Itsenäisyyspuolue ovat linjauksiltaan aivan väärissä vaaleissa. Eroamista EU:sta ei tehdä valtuustoissa eikä myöskään kauppaa vapauteta tai sääntelyä pureta vaan nämä tehdään eduskunnassa. Feministinen puolue on herättänyt ainakin ahdasmielisen kansanosan suuttumuksen ja feministien vaalimainokset ovat joutuneet toistuvan ilkivallan kohteeksi. Puolue tuskin kerää suurta kannatusta sillä tasa-arvon ajajia riittää tässä maassa jo muutenkin. Vaalien todelliseksi alaviitteen alaviitteeksi tulee jäämään Eläinoikeuspuolue.

Perinteiset pienpuolueet yhdistettynä uusiin tulokkaisiin eivät kuitenkaan ole saaneet yhteiskannatusta nousemaan vaan ryhmä muut kannatus on lähes viime vuoden tasolla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Jotenkin vain tuntuu oudolta tuo ylen gallup, oli kuin tilauksesta tehty tiivistämään viimeistä Ylen puheenjohtaja tenttiä.

Espoo ja Turku tuntuu olevan Piraattipuolueen kannalta varvimmat kaupungit missä päästään valtuustoon. Toki toivon että Oulussakin päästään lävitse ...

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

Varsin usein YLE ja muut mediat ajoittavat nuo kannatuskyselyt samalla päivälle tärkeiden väittelyiden kanssa. Tuo lisää säpinää keskusteluun.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Melko erikoista määritellä Anni Sinnemäki entiseksi runoilijaksi ja Ultra Bran sanoittajaksi. Hän oli sentään 15 vuotta kansanedustajana ja kaksi vuotta ministerinä.

Toimituksen poiminnat