Tulevaisuuden tekijä ja menneisyyden tutkija Päätoiminen tutkija ja osa-aikainen poliitikko

Urpilaisen kieltäydyttyä SDP:llä on ongelma

Viime kuukausien pyynnöt ja vetoomukset eivät auttaneet, Jutta Urpilaisen sanoessa tänään kiitos ei SDP:n presidenttiehdokkuudelle. Pitkään odotettu ilmoitus ei ollut odotuksenmukainen mutta Jutta Urpilaisen näkökulmasta katsottuna hyvin ymmärrettävä.

Demokraatissa Urpilainen kirjoitti miten "Helmut Schmidt totesi, ettei johtajan ikinä kannata toimia omaatuntoaan vastaan, vaikka kansanvalta toisinaan nostaakin paineita myös siihen suuntaa."On kunnioitettavaa, miten pitkään politiikassa ollut henkilö pystyy asettamaan henkilökohtaisen- ja perhe-elämän "puolueen edun edelle." Tämä on hyvin harvinaista politiikassa ja soisin sen yleistyvän enemmänkin.

Valtionhoitajapuolueen ongelma

SDP on ollut vahva presidenttipuolue. Vuosien 2006, 2000, 1994, 1988 ja 1982 presidentinvaaleissa sosialidemokraattien ehdokas on ollut voittoisa. SDP:n presidenttien valtakausi ulottuu kuitenkin Koiviston aikaa kauemmaksi, sillä vuosien 1978 ja 1968 vaaleissa sosialidemokraatit olivat Urho Kekkosen tukena. Näin vahvalla historialla Paavo Lipposen tulos vuoden 2012 vaaleissa oli katastrofaalinen puolueelle. Entisen pääministerin ja todellisen valtiomiehen saama 6,7 prosenttiyksikön kannatus on sellainen, joka ei saa toistua.

Tässä suhteessa Urpilaisen arvostusta herättävä päätös yllätti demarit housut kintuissa. Sisäpiireissä Urpilaisen ehdokkuutta pidettiin varmana ja hänet oli tarkoitus kukittaa ehdokkaaksi maaliskuun loppupuolen puoluevaltuustossa. Nyt tilanne on kuitenkin aivan auki ja jäsenistön keskuudessa on alkanut nousta useita ehdokasnimiä. Eniten mainintoja ovat keränneet jo monta kertaa kieltäytyneet Tuomioja ja Heinäluoma.  

Eeron ja Erkin lisäksi keskusteluissa on noussut esille myös mm. Johannes Koskinen, Riitta Myller, Tarja Filatov, Arja Alho, Sinikka Mönkäre, Pilvi Torsti, Suvi-Anne Siimes, Lauri Ihalainen, Tuula Haatainen, Liisa Jaakonsaari ja monet muut. Nämä ovat luonnollisesti vain kenttäväen heittoja mutta konkretisoivat tilanteen epäselvyyttä. Kuvaavaa tilanteelle on, että keskusteluissa on  nostettu esille jopa yksi edesmennyt demariedustaja. Jos myös kuolleita demaripoliitikkoja saa esittää niin itse kannatan lämpimästi Kalevi Sorsaa.

Todennäköisesti tilanne tulee maaliskuun puoluevaltuustoon mennessä kehittymään pisteeseen jossa, mitä absurdeimpia nimiä tuodaan esille, jotka eivät kuitenkaan kelpaa vielä siinä vaiheessa kenttäväelle. Ehdokasongelma lienee tässä vaiheessa selviö ja ehdokkaaksi kammetaan tyyliin joku Kimmo Kiljunen tai vastaava ihan sillä perusteella, että "kyllähän demareilla täytyy olla oma ehdokas."

Sosialidemokraatit jonkun toisen ehdokkaan tukena

Epävarmuutta ehdokasjoukossa aiheuttavaa vielä yksi tekijä ja sen nimi on Sauli Niinistö. Nykyinen tasavallan presidentti ei ole vielä ilmoittanut haluistaan toiselle kaudelle. Muiden ehdokkaiden näkökulmasta TP:n epävarmuus on ongelma. Jos hän lähtee ehdolle niin miksi ehdokas X lähtisi häviämään? Sauli Niinistön kansansuosio on erittäin vahva ja on todella epätodennäköistä, että haastaja pystyisi kampeamaan hänet vallasta. Tällöin muut ehdokkaat kilpailevat ainoastaan siitä kuka pääsee toiselle kierroksella. Tällöin kakkonen on todellakin ykkönen.

Puolueet myös pitävät menestymistä presidentinvaaleissa tärkeänä tulevien eduskuntavaalien kannalta. Ehdokkaan menestyminen vaaleissa toisi puolueelle yleistä nostetta mutta automaattista tämä ei ole. Tässä suhteessa voidaan aiheellisesti kysyä tarvitseeko SDP oman presidenttiehdokkaan? Jos kunnollista ehdokasta ei löydy niin kannattaako puolueen laittaa aikaa ja resursseja satojatuhansia euroja maksavaan vaalikampanjaan jos ehdokkaan päätyminen toiselle kierrokselle on häviävän pieni?

Voisiko punavihreällä vasemmistolla olla oma presidenttiehdokas? Tällainen voisi olla viime vaalien yllättäjä eli Pekka Haavisto, johon tuntuu mieltyneen monin Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattaja. Arvojen näkökulmasta Haavisto sopisi hyvin SDP:n presidenttiehdokkaaksi mutta kokonaan toinen kysymys on edustaako hän kansalaisille turvallisuutta, josta tulevissa presidentinvaaleissa on kysymys. Kansalaiset haluavat nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa jatkuvuutta ja turvallisuutta. On tärkeätä, että kompuroivien hallituksen aikana kansalaisten turvana on jämäkkä johtaja Mäntyniemessä.

Henkilökohtaisesti olen ollut varsin tyytyväinen Sauli Niinistön toimimiseen tasavallan presidenttinä. On ilahduttavaa, että hän on edeltäjänsä tavoin ottanut kansan suoraan antamasta mandaatista kaiken irti eikä ole rajoittanut toimintaansa presidentinvallan raameihin. Presidenttinä Niinistö on nostanut useasti niitä asioita esille, jotka eivät aina ole miellyttäneet hänen virkakausiensa hallituksia tai eduskuntaa. Vaikka presidentille kuuluu ainoastaan ulkopolitiikkaa, on hyvä, että presidentti kommentoi myös sisä- ja talouspolitiikkaa silloin kun katsoo sen olevan tarpeellista. Olisi suoraan kummallista jos yksi Euroopan lähihistorian pitkäaikaisimmista valtiovarainministereistä ei kommentoisi tasavallan presidenttinä myös talouspolitiikkaa.

Osa sosialidemokraateista olisi valmiita menemään suoraan Sauli Niinistön taakse mutta onko porvari työväenpuolueen presidenttiehdokkaana kenttäväelle liikaa? Toki suurin on osa kentästä on jo sen verran iäkästä, että he muistavat millaista oli olla porvarin tukena presidentinvaaleissa kun SDP ryhmittyi Urho Kekkosen taakse.

Pätevä presidenttiehdokas saa paikan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Saattoi olla Rinteeltä virhe ilmoittaa jo etukäteen tukevansa Urpilaisen ehdokuutta. Tällöin ei varmaan moni muu ollut valmis harkitsemaan ehdokuutta. Olisi kyllä järkevintä, jos SDP löytäisi oman ehdokaansa. Tosin ehdokaalla täytyisi olla vahva ymmärräys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Heinäluoma ja Liikanen jää jäljelle,,eipä juuri muita ?

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

He olisivat presidentilliset ehdokkaat. Valitettavasti molemmat ovat kieltäytyneet ja Eero jo useaan otteeseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset