Tulevaisuuden tekijä ja menneisyyden tutkija Päätoiminen tutkija ja osa-aikainen poliitikko

Donald Trumpin virkaanastujaispuhe: Instituution ilmentymä

  • Kuvalähde: Wikimedia Commons
    Kuvalähde: Wikimedia Commons

Millaista virkaanastujaispuhetta voidaan tänään odottaa Yhdysvaltain presidentiksi nousevalta Donald Trumpilta? Hänen aikaisempien puheiden ja lausuntojen perusteella virkaanastujaispuhe voi sisältää ihan mitä tahansa. Jos hän kuitenkin noudattaa perinteitä, on olemassa muutama kirjoittamaton sääntö, joita uuden presidentin tulisi virkaanastujaispuheessaan huomioida.

Tärkeimpiä näkökulmia ovat yhtenäisyyden luominen, jatkuvuuden osoittaminen ja uuden hallinnon poliittiset linjaukset. Kaksi ensimmäistä teemaa ovat keskeisessä roolissa ja yksityiskohtaista poliittisten tavoitteiden listausta ei suosita virkaanastujaispuheissa vaan tavoitteet esitetään lähinnä amerikkalaisten arvojen kautta.

Virkaanastujaispuhe on ennen kaikkea arvopuhe, joka yhdistää amerikkalaisia ja on ylevä. Osaltaan puhe symboloi muutosta ja samalla kertaa sekä pysyvyyttä että jatkuvuutta. Suurien voittojen ja tappioiden hetkillä virkaanastujaispuheilla on pyritty luomaan yhtenäisyyttä kulttuurisesti, uskonnollisesti ja väestöllisesti hajanaisessa maassa.

Kansakunnan yhtenäisyys

Yhtenäisyyttä luodaan korostamalla kansan mielipidettä käydyissä vaaleissa ja vähentämällä puolueiden näkyvyyttä. Hyvin yhtenäisyyden luomisessa ovat onnistuneet esimerkiksi Thomas Jefferson ja John F. Kennedy, jotka tulivat presidenteiksi erittäin kiivaiden vaalikamppailujen jälkeen. Jefferson kukisti presidentti John Adamsin ja Kennedy päihitti Nixonin vain 100 000 äänen erolla.

Jefferson totesi virkaanastujaispuheessaan 1801, että ”Olemme kaikki republikaaneja, olemme kaikki federalisteja,” pyrkien näin osoittamaan, ettei hänen edustamansa Demokraattis-republikaaninen puolue pyri voitollaan heikentämään federalistien asemaa. Kennedy puolestaan aloitti puheensa 1961 julistamalla miten ”Emme todista tänään yhden puolueen voittoa vaan vapauden juhlaa.” Vapaudella Kennedy halusi näyttää, ettei yksi puolue ole voittanut vaan kansa on tehnyt demokratiassa päätöksen. Sen johdosta tietty ryhmittymä on noussut valtaan mutta, joka edustaa tästä lähtien koko Amerikan kansaa eikä vain demokraatteja tai heidän kannattajiaan.

Yhtenäisyyttä luodaan myös historiallisessa jatkumossa, jossa pyritään kokoamaan kaikki amerikkalaiset yhteen rakentamaan kansakuntaa. Tällaista pyrkimystä ovat konkreettisesti osoittaneet mm. Ronald Reagan, George W. Bush sekä Barack Obama ensimmäisissä virkaanastujaispuheissaan.

Reagan keskittyi korostamaan patriotismia kansakunnan yhteisenä voimavarana. Hänen retoriikkansa muuttikin koko virkaanastujaispuheidengenreä; Yhdysvalloista tuli maailman korvaamattomin kansakunta ja Amerikan kansasta sen moottori. Reagan korosti amerikkalaisuutta tärkeimpänä tekijänä siinä, miten edessä olevista haasteista pyrittäisiin selviämään:

”Kuitenkin, se vaatii meiltä parasta vaivannäköämme ja halukkuuttamme uskoa itseemme ja uskoa kykyymme suorittaa suuria tekoja; uskoa että yhdessä, Jumalan avulla, me voimme ratkaista ja tulemme ratkaisemaan ongelmat, jotka kohtaamme nyt. Ja, loppujen lopuksi, miksi emme voisi näin uskoa? Olemmehan amerikkalaisia.”

Amerikkalaisuus yhdistyi Reaganin retoriikassa vahvasti olemukseen Jumalan valitusta kansasta, joka yhdessä kaitselmuksen johdatuksen kanssa toimisi vaikeuksien voittamiseksi. Hänen ensisijainen tarkoitus oli valaa luottamusta amerikkalaisiin ja palauttaa usko Amerikkaan poliittisesti kaoottisen 1970-luvun jälkeen.

Puolestaan tammikuussa 2001, George W. Bush totesi miten ”Meillä kaikilla on paikka pitkässä tarinassa. Tarinassa, jota jatkamme mutta jonka loppua emme näe. Se on tarina Uudesta maailmasta, josta tuli vanhan maailman ystävä ja vapauttaja, tarina orjayhteiskunnasta, josta tuli vapauden palvelija, tarina voimasta, joka tuli maailmaan suojelemaan, ei omistamaan, puolustamaan, mutta ei valloittamaan. Se on Amerikan tarina.”

Bush tiivisti amerikkalaisten yhteisen historian ja kansakunnan tehtävän vapauden kautta. Yhdysvaltain syvimmässä olemuksessa oli vapauksien edistäminen, tämä tehtävä oli amerikkalaisten näkökulmasta se syy, jonka johdosta Yhdysvaltain täytyi aikanaan itsenäistyä vapauden turvaamiseksi. Vapauden varjolla ei tavoiteltaisi Yhdysvaltain ylivaltaa maailmassa vaan vapaus syntyisi eri maiden kansalaisten valinnoista, joita Yhdysvallat sitten tukisi.

Barack Obama puolestaan tulkitsi miten "Matkallamme emme ole ikinä suosineet oikoteitä tai tyytyneet vähempään. […] Meidän vuoksemme he pakkasivat vähäisen maallisen omaisuutensa ja matkasivat merten halki etsiessään uutta elämää. Meidän vuoksemme he kärsivät hikipajoissa ja asuttivat lännen; kestivät ruoskaniskun ja raivasivat kovan maan. Meidän vuoksemme he taistelivat ja kuolivat paikoissa kuten Concord ja Gettysburg, Normandia ja Khe Sanh. Uudestaan ja uudestaan nämä miehet ja naiset kamppailivat ja uhrasivat ja tekivät työtä, kunnes heidän kätensä olivat rakoilla, jotta meillä olisi parempi elämä. He näkivät Amerikan suurempana kuin yksilöllisten tavoitteidemme summa; suurempana kuin kaikki syntymän tai vaurauden tai ryhmien erot. Tällainen on se matka, jota jatkamme tänään.”

Nykyisen amerikkalaisen sukupolven työ yhdistyy edeltäneisiin sukupolviin muodostaen yhtenäisen ketjun aina ensimmäisiin uudisasukkaisiin. Amerikan tulevaisuuden ja menestyksen korottaminen yksilöiden ja ryhmien intressien edelle kuvastaa luottamusta arvoihin, joille Yhdysvallat on rakennettu. Kutsumuskohtalon hengessä kansakunta jatkaisi matkaansa myös Barack Obaman presidenttikaudella.

Obaman viittaukset pioneerihenkeen puolestaan edustavat halua valaa uskoa amerikkalaisiin: entisaikojen yritteliäisyys ja sitkeys voisivat toimia selviämiskeinoina vielä 2000-luvun talouskriisin ja kahden sodan aikana. Merkittävää Obaman ensimmäisessä virkaanastujaispuheessa oli maininta ruoskaniskuista, joka viittaa selkeästi orjuuteen. Orjuuden mainitseminen puhtaasti yksilöiden kärsimystä edustavana järjestelmänä on ollut hyvin harvinaista virkaanastujaispuheissa.

Presidenttiyden jatkuvuus

Uuden presidentin on välttämätöntä osoittaa instituution jatkuvuutta henkilövaihdoksesta huolimatta. Jatkuvuuden osoittaminen voi tapahtua kiittämällä edeltävää presidenttiä hänen työstään kansakunnalle sekä yhdistämällä itsensä pitkään linjaan presidenttejä.

Presidentti Rutherford B. Hayes korosti jatkuvuutta vuonna 1877 toteamalla ”Olemme kokoontuneet toistamaan julkista seremoniaa, jonka Washington aloitti, jota ovat jatkaneet kaikki edeltäjäni.” Presidentti Reagan puolestaan kiitti edeltäjäänsä presidentti Carteria sujuvasta vallanvaihdosta ”Herra presidentti, haluan kansalaistemme tietävän kuinka paljon teitte kantaaksenne eteenpäin tätä perinnettä, […] kiitän teitä ja väkeänne kaikesta avustanne säilyttäessämme jatkuvuuden, joka on tasavaltamme suojavalli.”

Presidentit, jotka valitaan toiselle virkakaudelle, eivät yleisesti pyri virkaanastujaispuheessaan nostamaan esiin jatkuvuutta vaan näissä puheissa nousee enemmän esille presidentin aikaisemman hallinnon politiikka ja saavutukset.

Toiselle virkakaudelle valittujen presidenttien puheet tässä suhteessa korostavat politiikan eri teemoja ja niissä voi esiintyä erittäin kunnianhimoisia tavoitteita, koska presidentin ei enää tarvitse kampanjoida uudelleenvalintansa puolesta. Esimerkiksi Ulysses S. Grant tavoitteli toisessa virkaanastujaispuheessaan 1873 kansakunnan yhdistämistä sisällissodan jälkeen sekä mustien kansalaisoikeuksien parantamista, kun taas McKinley katsoi vuonna 1901 voitokkaan Espanjaa vastaan käydyn sodan nostaneen Yhdysvallat kansainväliseksi suurvallaksi. Richard Nixon puolestaan ylisti puheessaan 1973 suhteiden paranemista Neuvostoliittoon ja Kiinaan.

Toisen virkakautensa presidentit ovat virkaanastujaispuheissaan hyvin passiivisia ja harvoin pääsevät ensimmäisen puheensa tasolle. Toiselle kaudelle valituilla presidenteillä ei enää ole mitään saavutettavaa, sillä he ovat jo päässeet niin pitkälle kuin Yhdysvaltojen poliittisessa järjestelmässä voi päästä. 1900-luvun jälkipuoliskon puheissa esimerkiksi Richard Nixon ei päässyt ensimmäisen puheensa lennokkuuteen ja Ronald Reaganin toisen virkaanastujaispuheen vaikuttavuutta heikensi virkaanastujaisten siirtäminen kongressin sisätiloihin kylmän sään takia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset