Tulevaisuuden tekijä ja menneisyyden tutkija Päätoiminen tutkija ja osa-aikainen poliitikko

Valitsijamieskollegion yllätys

  • Valitsijamieskollegion yllätys

Toisin kuin Suomessa, Yhdysvalloissa presidenttiä ei valita henkilökohtaisen äänimäärän perusteella vaan osavaltioittain jaetuilla valitsijamiehillä. Huolimatta siitä ettei presidentinvaali ole Yhdysvalloissa suora kansanvaali, on presidentti kuitenkin ainoa henkilö liittovaltion tasolla, jonka valitsemiseen osallistuvat kaikki amerikkalaiset. Valitsijamieskollegio juontaa juurensa Yhdysvaltain perustuslain ratifioimiseen 1700-luvun lopulla. Kollegion jakautumiseen osavaltioiden kesken vaikuttaa suuresti lainsäädäntövallan pohjana olevat Connecticuttin ja 3/5 nimellä tunnetut kompromissit.

Valitsijamiesten lukumäärä perustuu yksittäisten osavaltioiden edustajamäärään Yhdysvaltain kongressissa lisättynä pääkaupunki Washingtonin kolmella valitsijamiehellä. Valitsijamiehissä lasketaan siis yhteen osavaltion edustus edustainhuoneessa ja senaatissa, jolloin valitsijamiesten määrä vaihtelee kolmen ja 55 välillä. Minimäärän valitsijamiehiä ovat saaneet Alaska, DC, Delaware, Montana, Pohjois-Dakota, Etelä-Dakota, Vermont ja Wyoming. Suurin määrä valitsijamiehiä on Kalifornialla eli 55. Vuoden 1964 presidentinvaaleista lähtien jaossa on ollut kaikkiaan 538 valitsijamiestä.

Perustuslain 23. lisäyksellä vuonna 1961 myönnettiin pääkaupunki Washingtonin asukkaille mahdollisuus äänestää presidentinvaaleissa. Ensimmäistä kertaa pääkaupungin valitsijamiehet olivat jaossa vuoden 1964 vaaleissa. Tuolloin valitsijamiehet menivät demokraattien Lyndon B. Johnsonille ja siitä lähtien demokraattien presidenttiehdokas on aina voittanut Washingtonissa.

Punaiset, siniset ja violetit osavaltiot

Demokraatit ovat voittaneet Kaliforniassa kaikissa presidentinvaaleissa vuodesta 1992 lähtien. Kalifornia on ns. "solid blue state" eli varma sininen osavaltio ja valitsijamiehet demokraattien ehdokkaalla. Tuon yhden osavaltion valitsijamiesten kompensoimiseksi täytyy laskea yhteen peräti kymmenen osavaltion valitsijamiehet, jotka ovat varmasti republikaanien tukena. Osavaltiotason gallupien perusteella nuo "solid red state" ovat näissä vaaleissa Nebraska, Wyoming, Idaho, Oklahoma, Länsi-Virginia, Alabama, Arkansas, Tennessee, Pohjois-Dakota ja Utah. Näin valitsijamiesten jakauma on republikaanien eduksi luvuin 55-59.

Demokraateilla kymmenen vankinta osavaltiota ovat Washington DC, Havaiji, Maryland, Vermont, Kalifornia, Massachusetts, New York, Maine, Illinois ja Rhode Island. Näin tilanne kääntyy selkeästi demokraattien eduksi luvuin 143-59.

Varmoiksi sinisiksi osavaltioiksi kuuluvat vielä Connecticutt, Washington, Oregon, Delaware ja New Jersey. Republikaaneilla on kuitenkin varmoja osavaltioita huomattavasti enemmän kuin demokraateilla: Kentucky, Mississippi, Lousiana, Etelä-Dakota, Kansas, Montana, Alaska, Indiana, Texas ja Etelä-Carolina. Valitsijamiesten jakauma on kuitenkin edelleen demokraattien eduksi luvuin 186-154.

Jäljellä on enää 16 osavaltiota. Demokraattien osavaltioihin kuuluu vielä New Mexico ja republikaaneille Missouri. Aiemmin näytti siltä, että Georgia ja Arizona olisivat kääntymässä demokraateille mutta republikaanit ovat vahvistaneet niissä asemia, joten ne pysynevät punaisina.

Edellä mainittujen osavaltioiden jälkeen ehdokkaat ovat tasoissa 191 valitsijamiehellä.

Jäljellä ovat vielä Virginia, Minnesota, Wisconsin, Michigan, New Hampshire, Pennsylvania, Colorado, Florida, Nevada, Pohjois-Carolina, Ohio ja Iowa. Kuudessa viimeisessä osavaltiossa ehdokkaat ovat lähes tasoissa.

Minnesota on äänestänyt demokraattien presidenttiehdokasta vuodesta 1976 lähtien ja suurella todennäköisyydelle valitsijamiehet menevät nytkin demokraateille. Virginia on perinteisesti ollut vaa'ankieliosavaltio, mutta Clintonin johto on tällä hetkellä niin murskaava, että sekin voidaan laskea demokraattien leiriin. Näin valitsijamiehet ovat demokraattien eduksi luvuin 214-191.

Loput kymmenen osavaltiota muodostavat vaa'ankieliosavaltiot eli ns. violetit osavaltiot, jotka tulevat ratkaisemaan vaalit. Vuoden 2000 presidentinvaaleista vaa'ankieliosavaltiot ovat olleet samat mutta näissä vaaleissa lista on muuttunut: Indiana, New Mexico ja Virginia ovat pudonneet pois ja tilalle on noussut Wisconsin, Michigan ja Pennsylvania.

Wisconsin, Michigan ja Pennsylvania kuuluvat Yhdysvaltain "ruostevyöhykkeeseen." Ruostevyöhyke on perinteisesti ollut maan raskasteollisuuden kotiseutu, joka on kärsinyt viime vuosikymmenien aikana eniten globalisaatiosta. Työpaikat ovat siirtyneet ulkomailla ja valkoinen keskiluokka on tullut entistä tyytymättömämmäksi. Donald Trumpin uskotaan vetoaavan retoriikallaan näihin perinteisesti sinisiin osavaltioihin, mutta värin muuttumista ei silti ole näköpiirissä.

Wisconsin on äänestänyt presidentinvaaleissa demokraatteja vuodesta 1988 lähtien ja Michigan sekä Pennsylvania vuodesta 1992. Michiganissa ja Wisconsinissa Clinton johtaa gallupeissa noin viidellä prosenttiyksiköllä ja Pennsylvaniassa parilla prosenttiyksiköllä. Trump ei ole pystynyt ohittamaan missään mittauksessa Clintonia, joten nämä kolme osavaltiota voidaan laskea demokraattien osavaltioiksi. Valitsijamiehet edelleen demokraattien eduksi luvuin 260-191.

Iowassa ja Ohiossa Donald Trump on ottanut vakuuttavan johdon syyskuun aikana ja nämä kaksi vaa'ankieliosavaltiota ovat kallistumassa republikaaneille. Seuraavat Clintonille suosiolliset osavaltiot ovat New Hampshire ja Colorado. Clintonista tulee presidentti mikäli hän voittaa nämä kaksi osavaltiota, vaikka Trump voittaisi kaikki loput viisi huomattavasti väkirikkaampaa osavaltiota. Lopullinen valitsijamiesten jakautuma olisi demokraattien eduksi luvuin 279-259.

Coloradon tilanne ei kuitenkaan ole selvä. Perinteisessä vaa'ankieliosavaltiossa Barack Obama voitti vuosina 2008 ja 2012 mutta Trump johtaa tällä hetkellä gallupeissa. Jos osavaltion valitsijamiehet menevät republikaaneilla, tilanne on silti demokraattien eduksi luvuin 264-224. Jäljelle jäävät enää Floridan, Pohjois-Carolinan ja Nevadan valitsijamiehet.

Nevadassa Clintonin kannatus lähti syöksyyn syyskuun puolivälissä ja Trump johtaa siellä jo reilulla kahdella prosenttiyksiköllä. Kuitenkin osavaltion väestössä demokraatteja tukevien latinoiden osuus on kasvanut merkittävästi kuluneiden vuosien aikana ja muuttanut valtasuhteita puolueiden välillä, sinisestä näyttää tulevan vahvasti Nevadan väri. Vaikka Trump voittaisi Floridan ja Pohjois-Carolinan, riittää Nevada nostamaan Clintonin presidentiksi. Clintonin voittomarginaali olisi pienin mahdollinen mutta silti riittävä, valitsijamiehet jakautuisivat 270-268.

Mutta...

On kuitenkin olemassa mahdollisuus, joka ei tapahtunut kuin kerran Yhdysvaltain historiassa. Kaikki osavaltiot jakavat valitsijamiehet "voittaja vie kaikki" - periaatteella paitsi Nebraska ja Maine. Näissä osavaltioissa on käytössä kongressivaalipiirijärjestelmä, jossa Nebraskan viisi valitsijamiestä on jaettu 3+1+1 ja Mainen neljä valitsijamiestä 3+1. Mikäli ehdokas ylittää prosentuaalisen äänikynnyksen esim. Nebraskan 2. vaalipiirissä, saa hän silloin yhden valitsijamiehen ja toinen ehdokas neljä.

Nebraska on yksi punaisimmista osavaltioista, joten sen kaikki valitsijamiehet menevät Donald Trumpille. Maine on kuitenkin poikkeus, sillä Trump johtaa Clintonia selkeästi Mainen 1. vaalipiirissä ja on saamassa yhden valitsijamiehen osavaltiossa Clintonin viedessä loput kolme.

Jos tällainen valitsijamiesten jakautuminen toteutuu ja Trump onnistuu saamaan tuon Mainen osavaltion yhden valitsijamiehen, ollaan tilanteessa jossa kummallakin ehdokkaalla on 269 valitsijamiestä. Molemmat ehdokkaat ovat näin yhden valitsijamiehen päässä voitosta ja tässä tilanteessa presidentin valinta siirtyisi valitsijamiehiltä edustajainhuoneelle. Perustuslain 12. lisäyksen ratifioinnin jälkeen tämä on tapahtunut ainoastaan vuoden 1824 vaaleissa.

Toimikautensa päättävässä edustajainhuoneessa yksittäiset kongressiedustajat eivät äänestäisi vaan äänet annettaisiin osavaltioittain. Osavaltion kongressiedustajien tulisi päästä yhteisymmärrykseen siitä kenelle ehdokkaalle osavaltio antaa äänensä. Edustajainhuoneella olisi mahdollisuus äänestää ei vain kahden vaan kolmen eniten ääniä saaneiden ehdokkaiden kesken. Ehdokas, joka saa vähintään 26 ääntä valitaan presidentiksi. Varapresidentin valinta siirtyisi puolestaan senaatille, jossa jokaisella senaattorilla olisi yksi ääni käytössään. Varapresidentiksi nousisi ehdokas, joka saisi taakseen vähintään 51 senaattoria. Mikäli edustajainhuone ei saisi valittua presidenttiä virkaanastujaispäivään (20.1.) mennessä, tulisi senaatin valitsemasta varapresidentistä virkaatekevä presidentti siihen asti kunnes edustajainhuoneen pattitilanne ratkeaisi.

Lähteet:

RealClearPolitics

FiviThirtyEight

270toWin

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvä tietopläjäys!

Ihmettelen hiukan tuota Mainen osavaltiota, että miksi se ei ole 100% Clintonin kannalla, vaan Trump saattaa saada sieltä hiukan apuja. Maine on mielestäni tyypillisin Uuden Englannin "Peyton Place" -osavaltio, jossa ei "redneck" -porukalla luulisi olevan mitään jakoa.

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

Historiallisesti Maine on ollut enemmän republikaanien kuin demokraattien osavaltio. Trump on johdossa Mainen 2. kongressivaalipiirissä, joka kattaa suurimman osan osavaltion maaseudusta. Siellä erityisesti liberaalit republikaanit ovat saaneet jalansijaa. Osavaltion ainoa republikaaninen kongressiedustaja tulee juuri tuosta 2. vaalipiiristä.

Maine on monessa suhteessa erikoinen ilmestys keskellä demokraattien hallitsemaa Uutta Englantia, sillä senaatissa osavaltiota edustaa republikaani Susan Collins sekä senaatin toinen itsenäinen edustaja Angus King.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Trump ei enää johda Ohiossa. Ehdokkaat ovat tasoissa. Clintonin kannatus on noussut.

Samoin Floridassa, joka on oleellisen tärkeä, Clintonin johto on vahvistunut.

Valinnan siirtyminen edustajainhuoneelle on mielenkiintoinen mahdollisuus. Joskushan tällainenkin täysin teoreettisena pidetty mahdollisuus toteutuu, mutta tuskin kuitenkaan tällä kertaa, as she winns.

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

Trump kyllä edelleen johtaa Ohiossa. Syyskuun mielipidetiedusteluiden keskiarvo on +2.0 Trumpin eduksi. Nate Silverin gallupdataan pohjautuva ennuste näyttää Trumpin voittavan Ohiossa +0.6 prosenttiyksiköllä.

Floridassa Silver ennustaa Clintonin voittavan +1.0 prosenttiyksiköllä ja johto gallupkeskiarvossa on tällä hetkellä +1.2.

Kuitenkin Clinton pystyy voittamaan vaalit ilman Ohion ja Floridan valitsijamiehiä. Trumpille edes näiden väkirikkaiden osavaltioiden voitto ei takaa vaalivoittoa.

Edellisen kerran edustajainhuone on valinnut presidentin 1824 ja ennen perustuslain 12. lisäystä tämä tapahtui useamminkin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Muistan kuulleeni, että kaikissa 80-luvun jälkeen pidetyissä vaaleissa Ohion voittanut ehdokas on valittu presidentiksi. Osavaltio on yleensä rajuin "battle field".

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko Vastaus kommenttiin #5

Ohio on äänestänyt vuoden 1964 presidentinvaaleista lähtien aina voittavaa ehdokasta. Ohio on luonnollisesti 18 valitsijamiehellään yksi keskeisistä osavaltioista molemmille puolueille.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

Ohion merkitys on siis vielä suurempi kuin muistin, yli 50 vuotta siellä on "ennustettu" presidentti oikein.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tää sivusto oikeasti on huulilla. Tän sivuston pohjalta voi tehdä toki juttuja.

http://projects.fivethirtyeight.com/2016-election-...

Toimituksen poiminnat