Tulevaisuuden tekijä ja menneisyyden tutkija Päätoiminen tutkija ja osa-aikainen poliitikko

Yhdysvaltain liittolaisuus koetuksella Turkin kanssa

Kylmän sodan aikana Natoon vuonna 1952 liittynyt Turkki muodosti liittokunnan eteläisen falangin Neuvostoliitoa vastaan. Yhdessä 1950-luvulla solmittujen puolustusliittojen CENTO:n, SEATO:n ja ANZUS:n kanssa Yhdysvallat pyrki eristämään neuvostoimperiumin Euraasian sydänmaille. Turkin geopoliittisesta asemasta johtuen sillä oli myös tärkeä rooli Lähi-idän valtapolitiikassa ainoana sekulaarisena muslimimaana yhdellä maailman räjähdysherkimmistä alueista. Näin Turkista muodostui erityisesti Yhdysvalloille erittäin tärkeä liittolainen, ei pelkästään sotilaallisesti vaan myös poliittisesti.

Yhdysvaltoja eivät ole haitanneet historian sotilasvallankaappaukset sillä ne ovat lähinnä estäneet uskonnollisten puolueiden tai islamistien toiminnan Turkissa. Sekulaarinen Turkki on myös toiminut mallisemerkkinä maallistuneesta muslimimaasta Lähi-idän valloille. Läheinen suhde Turkin kanssa on myös näkynyt siinä miten Yhdysvallat on pyrkinyt edistämään ja tukenut Turkin pääsyä Euroopan unionin jäseneksi.

2000-luvun alussa Turkissa valtaan noussut AK-puolue yhdessä nykyisen presidentti Erdoganin kanssa on kuitenkin heikentänyt maan suhdetta Yhdysvaltoihin. Uskonnollisenkonservatismin nousu politiikan välineeksi on Washingtonista käsin näyttänyt kehitykseltä, jolla on ollut huolestuttavia seurauksia useissa Lähi-idän maissa. Siksi Yhdysvallat pysyi pitkään hiljaa eikä välittömästi tuominnut perjantaiyön sotilasvallankaappausta, sille Erdoganin ja AK-puolueen syrjäyttäminen vallasta armeijan avulla olisi sopinut. Nyt tilanne on toinen ja Yhdysvallat joutuu taipumaan myöntyväisyyden linjalle.

Yhdysvaltain ei ole helppoa hyväksyä arvojensa vastaista toimintaa presidentti Erdoganin käynnistäessä laajoja puhdistuksia Turkin instituutiossa ja kansalaisoikeuksien polkemista. Kuitenkaan näitä toimenpiteitä ei voi julkisesti vastustaa, sillä mahdolliset vastatoimet  ovat lännelle liian suuria kestettäviksi. Halutessaan presidentti Erdogan pystyisi hetkessä avaamaan parille miljoonalle pakolaiselle reitin Eurooppaan, Incirlikin lentotukikohdan sulkeminen pysyvästi heikentäisi lännen taistelua terroristijärjestö ISIS:n vastaan ja sotatoimien kiihdyttäminen kurdeja vastaan veisi Yhdysvalloilta ainoan paikallisenliittolaisen, joka pystyy käymään tuloksellista maasotaa.

Presidentti Obamalla on päätettävänä haluaako hän esiintyä Yhdysvaltain arvojen edistäjänä vai hiljaisesti hyväksyä Erdoganin toimet. Vastaus on jälkimmäinen, sillä Barack Obama ei halua selvitettäväksi viimeisin virkakuukausien aikana jälleen yhtä ulkopoliittista kriisiä akuuttien Syyrian, Ukrainan ja Venäjän sekä Brexitin lisäksi.  

Mitä tulee itse Turkkiin niin presidentti Erdogan pyrkii ottamaan kaiken hyödyn irti viikonlopun tapahtumista. Turkkilaislähteiden mukaan vallankaappaus tuli hallitukselle yllätyksenä. Siksi on erikoista miten maan hallitus on pystynyt 48 tunnin kuluessa kaappauksen alkamisesta pidättämään yli 6000 vallankaappauksen takana ollutta henkilöä armeijasta ja oikeuslaitoksesta. Kaiken lisäksi kaappauksen pääsuunnittelija on pystytty löytämään Yhdysvalloista. Se kuinka uskottavaa on syyttää muslimisaarnaajaa ja presidentti Erdoganin entistä tukijaa maallisten upseerien vallankaappauksesta on sitten eri asia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän TeppoVanamo kuva
Teppo Vanamo

Jotenkin Obaman on pakko reagoida asiaan myös julkisuudessa, vaikka suurin osa reaktioista varmasti jääkin pinnan alle. Kyseessä on niin ratkaiseva ja laaja-alaisesti vaikuttava muutos, ettei tätä voi julkisuudessa jättää käsittelemättä. Trump ei malta olla pitämättä asiasta suutaan kiinni, ja silloin Obaman on pakko lähteä kommentoimaan asiaa, media ei muuten anna hänelle hetkenkään rauhaa.

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

http://yle.fi/uutiset/john_kerrylta_ja_eun_federic...

Mielenkiinnolla odotan mitä ulkoministeri Kerry ja Moghrini sanovat tiedotustilaisuudessa Turkissa. Ainakin aikaisemmin kommenteissa Kerry on todennut ettei vallankaappauksesta ollut mitään tiedustelutietoa. Ei sillä etteikö Yhdysvaltain tiedustelu olisi ennenkin epäonnistunut mutta se ettei minkäänlaista tiedustelutietoa ole ollut saatavilla puhuu kyllä sen puolesta, että kyseessä olisi Erdoganin itsensä, jos nyt ei junailema niin ainakin hyväksymä hanke.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

Kiitos selkeästä ja mielenkiintoisesta tekstistä! Haluaisin kysyä, miten mahdollisena blogisti pitää kaappauksen lavastamista ja onko nähtävissä Turkin ja Venäjän lähentyminen?

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

Viikonloppuna kirjoittamastani blogista löytyy tarkemmin kaappauksen mahdollisesta lavastamisesta. Amatöörimäisesti toteutettu operaatio verrattuna Turkin armeijan aikaisemmin suorittamiin vallankaappauksiin puhuu kyllä sen puolesta. Samoin se, että presidentti Erdogan oli sattumalta lomailemassa Marmariksessa kun vallankaappaus käynnistyi pääkaupungissa. Keskeistä tuossa tilanteessa olisi ollut estää presidentin toimintamahdollisuudet ja yhteydet julkisuuteessa.

Turkin ja Venäjän välien yllättävä lämpeneminen puhuu kyllä sen puolesta, että Turkki haluaa vahvistaa toimintamahdollisuuksiaan. Varsinkin nyt vallankaappauksen jälkimainingeissa suhteet länteen todennäköisesti heikkenevät, joten välien paikkaaminen Venäjän kanssa on tärkeää. Nyt on kuitenkin vielä liian aikaista sanoa kuinka läheiseksi Venäjän tsaarin ja Turkin sulttaanin välit muodostuvat. Autoritaarisessa johtamisessa kuitenkin kokevat jotain hengenheimolaisuutta.

Jukka Laine

Melkoisia olettamuksia. Entä mitä Yhdysvaltojen ulkoministeri teki Moskovassa samaan aikaan suhteita lämmittelemässä kieli ruskeana venäläisten kanssa. Siinäkin on olettamus. Ja Turkin presidentti pyysi venäläisiltä anteeksi.

Onko Turkin aikomus ollut lähentyä Venäjää vallankaappausyrityksen varjolla ja saada USA hiljaiseksi kritiikille. USA ei reagoinut mitenkään Nato-tukikohdan eristämiseen. Melkoisen yksipuolista näkemystä faktoja ohittaen.

Motiivi puuttuu. Turkin presidentti tuskin haluaa heikentää maansa vakautta tuollaisilla leikeillä ihan vain saadakseen muutaman vastustajan pois pelistä. Hän saisi ne muuutenkin.

Todennäköisempää on että Turkin presidentti on saanut tiedustelutietoa tulevasta vallankaappausyrityksestä ystävällisiltä tahoilta ja siksi se jäi ''kevyeksi''.

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko Vastaus kommenttiin #6

Motiivi on helppo löytää: vallan keskittäminen presidentille ja toisinajattelijoiden raivaaminen pois tieltä. Media on jo hyvin puhdistettu ja nyt Erdogan saa hyvän syyn puhdistaa perusteellisesti armeijan ja oikeuslaitoksen, 3000 tuomaria ja 103 kenraalikunnan jäsentä on jo siirretty syrjään.

Yhdysvallat taas on puun ja kuoren välissä: kuinka paljon annetaan siinä toivossa periksi ettei Erdogan tallo kaikki ihmisoikeuksia vastineeksi avusta ISIS vastaisessa taistelussa.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #8

Erdoganilla on vankka asema ja kannatus. Ei hän tarvitse tekosyitä hallintonsa uudistamiseen.

Motiivi vallankumouksen lavastamiseen kuulostaa yhtä järkevältä kuin lennon MH17 kanssa. EU-komissio päätti olla lisäämättä pakotteita Venäjää vastaan omaan jalkaan ampumisena vaikka USA juuri oli lisännyt pakotteita ja parin tunnin päästä lento mh17 ammutaan alas täynnä eurooppalaisia matkustajia.

Miksi Turkin presidentti halusi lämmittää suhteitaan Venäjään ja miksi Kerry ''sattumalta'' lähti parantamaan suhteita venäläisten kanssa. Taisi sitä tiedustelutietoa sittenkin olla. Kun on kyse tälläisistä asioista sattumia ei ole. Kyllä pitäisi olla muutakin kuin omaan ideologiaan sopivia selityksiä jos haluaa nähdä metsän puilta.

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko Vastaus kommenttiin #9

Siis mihin omaan ideologiaan pohjautuvia selityksiä? Avaa toki mitä tarkoitat.

En sano, että vallankaappaus olisi Erdoganin suunnitelma mutta hän saattoi antaa aivan hyvin olla asiasta tietoinen ja antaa sen tapahtua.

En tiedä millaista hallinnonuudistamista on kuolemantuomion palauttaminen ja yli 6000 ihmisen vangitseminen valtion instituutioista, joilla osalla ei ole edes mitään tekemistä kaappauksen kanssa. Tuollaiseen puhdistukseen ei olisi ollut mahdollista ryhtyä ilman hyvää syytä, nyt vallankaappaus tarjoaa sen. Tämä myös pitää länsivallat hiljaisina, normaalioloissa äläkkä olisi melkoinen jos pelkästään halusta keskittää valta presidentille sekä vahvistaa uskonnon asemaa Turkin yhteiskunnassa.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #10

Jos tällä näytöllä syytetään turkkilaisia vallankumouksen lavastamisesta niin en keksi muuta syytä kuin länsimaisen ylemmyyden eli ideologian. Demokratia nähdään putipuhtoisena ja diktaattorit ovat aina syntipukkeja. Presidentti on voinut selviytä monesta syystä. Esimerkiksi hänen saaneen varoituksen ja tietoa asiasta taholta, joka ei halunnut Turkin vallanvaihtumista.

Itse pidän Venäjän ja Turkin äkillistä lähentymisestä, sekä Yhdysvaltojen halua kosiskella Venäjää selvänä merkkinä ettei suurvallat olleet ihan niin tietämättömiä vallankaappausyrityksen suunnittelusta kuin antavat ymmärtää. Muuten tapahtumia on vaikea selittää.

Jos joku väittää esimerkiksi ettei USA ole sekaantunut Ukrainan tapahtumiin yhdessä EU:n kanssa niin kyseessä on ideologia eli länsimainen ylemmyyden tunne ja demokratian sokea ihailu. Sillä nykyajan uskonnon ihaillla ei ole taas mitään tekemistä tapahtuneen kanssa.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #11

Tilanne olisi ollut USAlle vaikea, jos kaappaus olisi onnistunyt. USAn laki sanoo ettei yhteistoimintaa saa harjoittaa minkään hallituksen kanssa, joka on noussut valtaan laittomasti, -siis epädemokraattisin keinoin. Turkin pääministeri on ainakin nuodillisesti on laillinen ja Turkin ja USA yhteistyö voi jatkua. USAn kongresissa tulee olemaan paljpn keskustelua Turkin pääministerin toiminassa. Monet kongressin jäsenet tulevat vaatimaan USAlta toimia Turkin kovaotteisista toimista, mutta välit tuskin paljonkaan huononevat.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

CDU:n pääsihteeri Andreas Scheuer sanoo, että tässä tilanteessa Turkin viisumivapaus on täysin poissuljettu já että Turkin EU-jäsenyysneuvottelut tulee lopettaa. (Die Welt 09:52.)

Turkki on asettanut viisumivapauden ehdoksi EU:n kanssa tehdylle turvapaikanhakijoita koskevalle järjestelylle, tuolle muutenkin arveluttavalle "karusellille", joten tästä kaiketi seurannee, että Turkista tulee Eurooppaan miljoonia turvapaikanhakijoita, Yhdysvaltojen linjauksista riippumatta.

Saksassa esiintyneet (myös turkkilaistaustaiset) asiantuntijat ovat kyseenalaistaneet sen, että kaappausyritys olisi ollut lavastettu - riskit olisivat aivan liian suuret eikä mitään näyttöä ole:

”Kein Hinweis auf inszenierten Putsch

Bei aller Schärfe in den Angriffen auf Erdogan sahen weder Kujat noch Röttgen Anhaltspunkte für die Behauptung, dieser könne selbst den Putsch angezettelt haben. Das Risiko sei viel zu groß, dass so etwas außer Kontrolle gerate, glaubt Kujat. Und Röttgen sah nüchtern "keinen Hinweis, kein Indiz" für die Spekulation.“

Die Welt 08:39, http://www.welt.de/vermischtes/article157116513/De...

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

EU:n hampaattomuus ei yllätä. Pohtiminen, oliko vallankaappaus lavastettu, on tarpeetonta.

Erdogan on suoraan vastuussa Turkin poliittisesta kaaoksesta noudattamansa sisäpolitiikan vuoksi ja demokratiakäsityksensä takia. Sitä kautta vähintään epäsuorasti syyllinen sotilasvallankaappausyritykseen.

Vaalien voittaminen ei tarkoita rajoittamatonta oikeutta keskittää valtaa itselle, ehkäistä opposition toimintaa, estää lehdistön vapaus, kieltää hallinnon toiminnan kritisointi, jne.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset