Tulevaisuuden tekijä ja menneisyyden tutkija Päätoiminen tutkija ja osa-aikainen poliitikko

Kuka pystyy haastamaan presidentti Niinistön 2018?

Seuraavat presidentinvaalit käydään 2018 ja keskustelu potentiaalisista ehdokkaista käy vilkkaana. Yleisradion tänään julkaiseman presidenttikyselyn perusteella nykyinen presidentti Sauli Niinistö on suorastaan murskaavan ylivoimainen, mikäli hän päättää pyrkiä toiselle kaudelle. Vastanneista peräti 45 prosenttia tukee Niinistön uudelleenvalintaa, prosenttiluvut ovat hyvin samanlaiset kuin Tarja Halosella ennen vuoden 2006 presidentinvaaleja.

Puolueitten tarkasteltuna Sauli Niinistö kerää yli 40 prosentin kannatuksen SDP:n, Kokoomuksen, Keskustan, RKP:n, Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien keskuudessa. Vasemmistoliiton kannattajista Niinistöä tukee vain 23 prosenttia, mutta on tästä huolimatta ykkösehdokas. Ainoa poikkeus kyselyssä ovat Vihreät, joista 34 prosenttia kannattaa Pekka Haavistoa ja 25 prosenttia Niinistöä. Vihreät selkeästi haikailevat uuden Haavisto-ilmiön perään. Haaviston ehdokkuus on kuitenkin varsin epätodennäköistä ja ilmiö kutistuu paljon kuudessa vuodessa. Tämän on todistanut Elisabeth Rehn vuosien 1994 ja 2000 presidentinvaaleissa. Vihreiden on myös turha odottaa Haaviston kampanjasta nostetta puoluekannatukseen sillä se osoittautui tehottomaksi jo 2012 vaaleissa.

Löytyykö Sauli Niinistölle uskottavaa haastajaa?

Todellista haastajaa on vaikea löytää. Pienpuolueilla (RKP, KD, Vasemmisto ja Vihreät) ei ole tarjolla yhtään ehdokasta, joka pystyisi uskottavasti haastamaan nykyisen presidentin.

Perussuomalaisilla Timo Soini on jo ilmoittanut, ettei pyri enää presidentiksi. Nykyiseltä ulkoministeriltä päätös on erikoinen, sillä nykyinen asema mahdollistaisi uskottavan kampanjan rakentamisen. Toisaalta Soini on kyselyiden mukaan epäsuosituin henkilö presidentiksi, joten tätä vasten päätös on ymmärrettävä. Muita ehdokkaita ovat europarlamentaarikko Jussi Hallo-aho sekä puolustusministeri Jussi Niinistö. Heiltä kuitenkin puuttuu presidenttiehdokkaalta vaadittava valtiomiesmäisyys ja he ovat myös lähes yhtä epäsuosittuja presidentiksi kuin Timo Soini. Luonnollisesti puolueen täytyisi pysyä kasassa seuraaviin presidentinvaaleihin asti, tämä toki ei ole itsestäänselvyys.

Keskustalla vahvat nimet ovat kaikki entisiä pääministereitä: Vanhanen, Jäätteenmäki ja Kiviniemi. Vanhasen ehdokkuutta tukee kokemus ja Jäätteenmäkeä sekä Kiviniemeä sukupuoli, uskottavalle naisehdokkaalle tuntuu olevan tarvetta puolueella kuin puolueella. Keskustalaisista peräti 56 prosenttia tukee Niinistöä, mikä heikentää potentiaalisten ehdokkaiden halua asettua ehdolle. Luonnollisesti kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on varmasti käytettävissä neljättä kertaa Keskustan ehdokkaaksi, hänen ehdonkuutaan ei ole ennenkään poliittiset realiteetit tai faktat häirinneet.

SDP:llä ehdokasasettelussa painaa Paavo Lipposen surkea tulos ja 30 vuotta kestäneen presidenttiputken katkeaminen. Ehdokkaiksi on esitetty kansanedustajia Heinäluoma, Ihalainen ja Urpilainen sekä Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikasta. Aikanaan Suomen pankki oli hyvä presidenttikasvattamo mutta eurojäsenyyden aikana pankin ja sen pääjohtajan rooli on kaventunut. Liikasella on asiantuntemusta presidentiksi mutta tunnettavuus on heikkoa uusien äänestäjäryhmien keskuudessa. Jutta Urpilaisen pidetään tietyissä demaripiireissä pätevänä ja uskottavana ehdokkaana. Toisaalta hänen pätevyyttään ja kykyjään arvosteltiin sekä puolueenpuheenjohtajana että valtiovarainministerinä. "Epäpätevyys" johtokin hänen äänestämiseensä syrjään puheenjohtajuudesta ja myöhemmin valtiovarainministerin tehtävistä.

Varteenotettavin ehdokas on entinen puhemies ja nykyisen kansanedustaja Eero Heinäluoma. Hänellä on sekä arvovaltaa, asiantuntemusta että valtiomiesmäisyyttä tasavallan presidentiksi. Kyvyt eivät kuitenkaan riitä jos Niinistö kerää yli 40 prosentinkannatuksen sosialidemokraattien keskuudessa. Heinäluoma on uskottava ehdokas, mutta onko riittävän uskottava haastamaan Niinistön? Energia kannattaisi keskittää puolueen ulkopuolisen ehdokkaan löytämiseen Martti Ahtisaaren tyyliin.

Sauli Niinistön suosion salaisuus

Mikä selittää Sauli Niinistön kansansuosiota ja kannatusta puolueiden keskuudessa. Hän voitti vuoden 2012 vaalit tasavallan historian suurimmalla äänisaaliilla, joten mandaatti on ollut alusta lähtien vahva. Niinistön presidenttikaudella poliittisesti hajanaiset ja toimintakyvyttömät hallitukset ovat korostaneet presidentinroolia ja mahdollistaneet laajemmat toimintavapaudet. Hänen kokemuksensa pitkäaikaisimpana valtiovarainminiterinä antaa asemaa irtaantua presidentin perinteisestä toimintakentästä eli ulkopolitiikasta ja antanut mahdollisuuden osallistua aktiivisesti talouspoliittiseen keskusteluun. Tästä on häntä on poliitikkojen taholta arvosteltu, mutta kansalaiset ovat nähneet presidentin toiminnan varsin positiivisena. Yllättävät muutokset ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä ovat pitäneet presidentin aktiivisena, varsinkin nykyisen hallituksen aikana, jonka ulkopoliittinen kokemus on varsin kapea. Presidentistä on jälleen tullut suvereeni ulkopolitiikanjohtaja.

Kokonaan toinen kysymys on haluaako Sauli Niinistö toiselle kaudelle. Hän olisi silloin 70-vuotias eli iän puolesta on mahdollisuuksia mutta onko kiinnostusta? Nykyisillä valtaoikeuksilla presidenttiys on seremoniallinen, joka kahlitsee aktiivisen poliitikon. Mahdollisuuksia kansainvälisiin tehtäviin löytyy ja varsinkin pitkä kokemus talouspolitiikassa avaa johtotehtäviä useissa kansainvälisissä järjestöissä. Hyvänä esimerkkinä yhden kauden presidentistä on Martti Ahtisaari, jonka arvostus ja tehtävät ovat vain kasvaneet presidenttikauden jälkeen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Jani -

Suomen kansa pystyy halutessaan haastamaan sekä presidentti Sauli Niinistön että suomalaisen inhodemokratian, kaverisosiaalikapitalismin ja nollasummakakunjaon.

Mutta ensin suomalaisen on haastettava itse itsensä -

http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2079...

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

Kaikilla ehdot täyttävillä on mahdollisuudet asettua ehdollejoteb nimiä vaan keräämään.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Ainoat ehdot ovat, että henkilö on syntyperäinen Suomen kansalainen ja että hän ei ole toista perättäistä kauttaan istuva presidentti. Toisin kuin ministerin ei presidentin tarvitse olla esimerkiksi rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu.

Juha Hämäläinen

Otsikon kysymyksen luettuani mieleeni tulit juuri sinä Petri.

Toinen aavistus, joka valtasi mieleni oli koski ensimmäinen kommentin kirjoittajaa, joka sekin osui kohdalleen.

Petri, Petri. Älä unohda wanhan kansan viisautta siitä, että viisas pääsee tavoitteeseensa vähemmällä, koska joskus vähemmän on enemmän.

Itse blogiin en ota kantaa, koska presidenttimme on seremoniakenraali, jolla ei ole mitään merkitystä...... Suomessa on Koiviston Manun (kiitos SOSdem) jäljiltä samantekevää, kuka kuluttaa housunsa persusta linnan sohvilla, Mäntyniemen terassilla tai Kultarannan keinussa......

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Nyt Hämis meni puurot väärään kurkkuun Hirvimäellä, kiitos;-)

Lupaan rauhoittua heti kun alan saada lebensraumia muualtakin mediassa kuin vain Usarissa - se aika on koittava pian...

Sitä ennen mennään riskillä - tosin käytännössä sitä ei taida juurikaan olla kun valtapolitiikot kautta linjan jeesaavat minkä kerkiävät edesottamuksillaan.

Käyttäjän TeppoAnnala kuva
Teppo Annala

Onko Petrillä jo vaadittavat kannattajanimet kerättynä ehdokkaaksi?

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Teppo - we are working on it -

http://unitaskansanliike.net

Niin monella rintamalla jatkossa tehdään että jos suinkin kiinnostaa niin tekemistä kyllä piisaa. Se oma "presidenttiys" ei ole lähtökohtaisesti se juttu vaan isänmaan muuttaminen siihen suuntaan mihin tämä visio minua vie.

Eikä enää pelkästään minua.

En voi mitenkään luistaa siitä mahdollisuudesta että Suomen kansa haluaa muutoksen ja silloin pitää olla valmis aivan kaikkeen mikä sitä edistää.

Onneksi tässä on jo tullut jotain tehtyä viime aikoina, joten ajatus presidenttiydestä hirvittää vain juuri sopivasti;-)

Se on omituista ja pistää nöyräksi.

(Yritän aina sanoa että ei tälläisia juttuja ole elämässäni joka päivä tapahtunut...)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Ihan kiintoisia pohdintoja, mutta mihin Kepu potentiaalisista jäi Olli Rehn? Talouskomissaarina hän keräsi kyllä kiivaita vastustajia, mutta ajan myötä myös arvostajia. Hänen voisi odottaa saavan Kepun ulkopuolelta enemmän kannatusta kuin Jäätteenmäen, Kiviniemen tai Vanhasen.

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

Hyvä kommentti, Olli Rehn on myös mahdollinen ehdokas Keskustalle. Onko sitten hänelläkään mahdollisuuksia Niinistöä vastaan?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Riippuu ihan siitä kuinka monta kertaa Saulin pitää käydä kuuntelemassa Kremlistä toimintaohjeita ennen seuraavia vaaleja. Fennovoiman case oli vasta ensimmäinen selvästi näkyvä rähmälleen meno.

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Nykyistä tasavallan presidentti Sauli Niinistöä ei vuonna 2018 pysty nykynäkymillä haastamaan kukaan. Haastajia saattaa tietenkin tulla ja se on eri asia. Presidentti on osoittautunut koko kansaa edustavaksi, jämäkäksi, kansainvälisesti viisaasti toimivaksi jne - vieläkö tarvitaan muuta?

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Keskustelu on turhaa, täällä ei ole mitään nähtävää?

Tyypillinen kokoomuslainen asenne. :D

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

Onko Ilaskivellä sisäpiirintietoa nykyisen presidentin ajatuksista edes pyrkiä jatkokaudelle?

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

Ei taida Niinistölle löytyä ketään vakavasti otettavaa vastustajaa. Jos muut puolueet toheloivat ihan perusteellisesti ehdokasasettelun, Niinistö voi voittaa jopa ekalla kierroksella.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

p
Paavo on hyvä ehdokas, josko sieltä Barentsin mereltä ennättää tatamille tai orsille.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Jokaisena suorana kansanvaalina presidentinvaalissa toiselle kierrokselle on valikoitunut hyvä, uskottava haastaja. Ei tulevatkaan vaalit tee poikkeusta. Presidentin valinta on aina ratkennut muutaman prosenttiyksikön erolla.

Rehn ei pystynyt toistamaan toista kertaa hyvää kannatusta ensimmäisellä kierroksella. Niinistö sen sijaan pystyi. Ei Haavistoa noilla argumenteilla kannata ulos pelata.

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

Koskaan aikaisemmin ei ole eripuolueiden kannattajat antaneet näin murskaavia lukuja istuvalle presidentille verrattuna omaan ehdokkaaseen. Haavisto otti viime vaaleissa pohjanoteerauksen toisella kierroksella, mikä olisi nyt toisin?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Suurlähettiläs Anne Meskanen pystyisi haastamaan. Hänellä on nykyisestä maailmanmenosta nykyjohtoa selvempi näkemys.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Niinistön asema on täysin suvereeni, ja ihmettelenkin, ettei hänelle mitattu pohjoiskorealaisen tason suosiolukemia. Osuutta asiaan lienee tosin sillä, että Suomi ei ole Pohjois-Korea.

Poliittisesta sarjasta ei haastajia ole löydettävissä, mutta puolueettomista ammattilaisista ehkä. Joku tervejärkiseltä vaikuttava ekonomisti, joku vakuuttava upseerismies, joku pitkän karriäärin järjestöjohtaja...

Petri Hirvimäellä on, aivan kuin Waltari-veistosta luonnostelleella isällään vuosikymmeniä sitten, kuningasajatus. Hirvimäen idea presidenttiydestä kärsii ainakin tässä vaiheessa uskottavuuden puutteesta, ja se on todellinen handicap, kun aikaa vaaleihin on kovin vähän.

Käyttäjän kokko1987 kuva
Jani Kokko

Esim demareille yksi hyvä ehdokas voisi politiikan ulkopuolelta olla Sixten Korkman.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ajattelin samaa mutta en kirjoittanut nimeä näkyviin. Olisi mielenkiintoista nähdä galluptulos, jossa Korkmania tarjottaisiin vaihtoehtona Niinistölle!

Mutta jalat maassa: eihän talousproffalla ole mitään tämänhetkistä presidenttiä vastaan, joten hän kieltäytyisi ehdokkuudesta kohteliaasti mutta päättäväisesti.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Sixten Korkman olisi kyllä hyvä, ja ainakin uusi nimi. Talousmiehiä on kansakin aina arvostanut, mutta mahtaisiko Sixten kuitenkaan kuulla punaisen puolueen kutsua?

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Kun en tiedä, kysyn: Onko Korkman demari?

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Tuomo - olen koko ajan oikeastaan inhonnut sitä että pitää tuoda vahvuuksiaan itse esille alkuvaiheessa...

Omaa lähtökohtatilannettani ei voi ymmärtää jos ei tajua että olen täysin politiikan ulkopuolelta.

Minun sädekehäni on siinä että minulla ei ole sellaista enkä henkilökohtaisesti sellaista tarvitsekaan - jos saan lisää tukijoita niin olen erittäin onnellinen, mutta jos visio ei olekaan enää se juttu vaan Hirvimäki, silloin uudet ajatukset olivat siinä.

Pitää siis potkia itseään takapuoleen koko ajan vaikka tulisi suosiota, enemmänkin. Onneksi olen miettinyt asioita jo aika pitkälle mitä visioon tulee. Ei lopu tekeminen ihan heti.

***

Pikkuhiljaa ihmiset tajuavat että ei se Hirvimäki todellakaan ole minkään puolueen mies - siis sidottu johonkin jo valmiiksi.

Aikaa tässä vielä on hyvinkin oikeastaan, tosin systeemin portinvartijat ovat valpasta porukkaa - taas minä itse olen se huonoin mahdollinen pääsemään itse niistä läpi (vielä tässä vaiheessa?) - mutta porukalla meitä ei mikään pysäytä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Itsenäisen Suomen valtionpäämiesten sukunimistä Niinistö on (Paavo Väyrysen harmiksi) ensimmäinen, jonka kirjoittamiseen on tarvittu ns. ääkkösiä. Skandinaavinen merkki å tosin oli jo ensimmäisen presidentin nimessä, ja Kallion etunimeen kuului ö. Joka tapauksessa: "President Hirvimäki" ei ainakaan tässä suhteessa olisi mahdoton ajatus.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mitä ihmeen järkeä on yli kahden vuoden päästä pidettävien presidentinvaalien ehdokasspekulointia nyt jo aloittaa?! Varsinkin kun Niinistö on ylivertainen ehdokas.
Monta kertaa viime aikoina esitettyä kysymystä lainaten: eikö valtiollisessa elämässämme ole tänä päivänä ajankohtaisempaa pohdittavaa?

On vähän sama tuntu kuin Kekkosta ehdotettiin valittavan aina uudelleen heti vaalien mentyä ohi. Joku esitti ehdokkuutta vielä lähes em. henkilön kuolinvuoteelta.

Sama tendenssi oli ihanaisen YYA-sopimuksen jatkopelleilyssä. Siinä moni suomettunut poliitikko jatkoehdotuksellaan nosti itseään parrasvaloihin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Nyt kävi Pertille vanhanaikaisesti! Ensimmäinen virke kyseenalaistaa keskustelun, mutta jo toisessa virkkeessä asiaan otetaan kantaa. Sellaista se on, kun aihe on tarpeeksi mielenkiintoinen, eikä sillä tarvitse olla mitään tekemistä ns. järjen kanssa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Vanhanaikaisesti tai uudenaikaisesti, mutta korostin vain toisessa lauseessani täysin ennenaikaista ja turhaa vatvontaa presidentistä 2018.

Eli, kaksi vuotta vatvotaan kuka on kelvollinen Niinistön vastaehdokas.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Ajan haaskausta asian pohtiminen tässä vaiheessa. Mutta jos pitää nimi heittää, niin se on Jan Vapaavuori.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Yleisradio tekee aivan ennen aikojaan presidenttigallupin ja kertoo uutisissaan, että presidenttikeskustelu käy kuumana! Siis täytyy ihmetellä tällaista manipuloitua uutisointia. Mitä tulee Don Heinäluoman ehdokkuuteen, en luota arviointikykyynsä, kun heitti, että korotetaan vaan veroja: no se nyt johtaisi ojasta allikkoon- että porukalta vaadittaisiin yli 45 %, ei kukaan enää halua tehdä mitään ja kuitenkin tämä porukka joutuu hoidattamaan itsensä yksityisillä! Ei nyt sentään.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Lienee aloittajan kysymykseen vain yksi oikea vastaus. Tällä hetkellä ainakaan Suomesta ei löydy yhtään henkilöä,joka kykenisi Niinistön haastamaan. Ja minusta hyvä niin!

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Niinistön pystyy haastamaan lähinnä Niinistö itse, eli hän voi halutessaan olla asettumatta ehdokkaaksi. Hän voi myös hävitä vaalin, mutta sellainen on harvinaista. Svinhufvud jäi vuonna 1937 valitsematta uudelleen, samoin vuonna 1956 vasta toiselle kierrokselle mukaan tullut Paasikivi. Tuolloin oli kyseessä valitsijamiesten toimittama vaali.

Jatkokausiehdokkuudesta ovat kieltäytyneet Ståhlberg (1925), Relander (1931) ja Ahtisaari (2000).

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Toisaalta kuusi vuotta mietittyään (?) Ståhlberg oli hilkulla voittaa vaalin vuonna 1931.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Otsikon kysymykseen vastaus: Kuka tahansa, joka ei ollut viemässä meitä mätävaluutta euroon. Ja tämä sulkee silloisen pääministeri Lipposen ja valtiovarainministeri Niinistön ulkopuolelle. Heidänhän kuuluisi olla maanpetoksesta linnassa, enkä tarkoita pressan linnaa.

Toimituksen poiminnat