Tulevaisuuden tekijä ja menneisyyden tutkija Päätoiminen tutkija ja osa-aikainen poliitikko

Kuntauudistusrulettia

Tuskin kukaan meistä kuntapäättäjistä pystyy kiistämään kuntauudistuksen tarpeellisuutta. Kuntakentän täytyy tuntea vastuunsa hyvinvointivaltion säilymisestä ja muokkautua vastaamaan huoltosuhteen heikkenemistä, palvelutarpeiden kasvua ja kiristyvää taloudellista tilannetta.

 

Ratkaisu näihin haasteisiin ei kuitenkaan voi tapahtua luomalla yhteen Euroopan harvimmin asutuista maista maantieteellisesti suuria kuntia, vaan kuntien tilanteet on otettava yksilöllisesti huomioon.
Pelkkä kuntien yhdistäminen ei tuo helpotusta tai lisää resursseja kuntapalveluiden järjestämiseksi.

 

Muuramen kunnan yksimielisesti hyväksytyssä lausunnossa todetaankin, että tulevien kuntarakenneselvitysten tulee olla objektiivisia selvityksiä liitosten eduista sekä haitoista, eikä pelkästään tavoitella suurkuntia. Valtion oikeus puuttua kunnalliseen itsehallintoon tulee sallia ainoastaan niissä tapauksissa, joissa kunta täyttää kaikki kriisikunnalle määritellyt kriteerit.

 

Reilu vuosi sitten kunnat antoivat lausuntonsa käynnissä olevasta uudistuksesta. Tuolloin suuri osa kunnista piti aikataulua liian nopeana ja kannattivat sosiaali- ja terveyspalveluidenuudistamista ennen kuntarakenteeseen puuttumista. Nyt kunnille annetusta esityksestä voidaan huomata, ettei kuntia tuolloin kuultu.

 

Tarpeellinen uudistus törmääkin kahteen ongelmaan: linjattomuuteen ja vaihtoehdottomuuteen.

 

Merkittävällä uudistushankkeella ei ole selkeätä linjaa tai yhteisestä koordinaatiosta. Yhtä aikaa yritetään viedä kuntarakenneuudistuksen kanssa eteenpäin uudistusta kuntalaista,  valtionosuusjärjestelmästä sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. Hankkeet etenevät eri tahtia ja väärässä järjestyksessä, joiden seurauksena lakihankkeet kaikilla rintamilla ovat enemmän tai vähemmän hajaannuksen tilassa.

 

Uudistusta vaivaa myös vaihtoehdottomuus. Näin suuri uudistus vaatii ehdottomasta perusteellisen valmistelun sekä laajan keskustelun. Nyt tällainen on puuttunut ja uudistus on ollut enemmän hallituksen ylhäältä ohjailua kuin kuntakentän todellista kuulemista. Tämä on nostanut vastarintaa ja rakentavaa keskustelua valtion ja kuntien välille ei ole syntynyt.

 

Selkeimmin vaihtoehdottomuus näkyy selvitysperusteissa, joihin uudistus pohjautuu. Perusteissa korostetaan palveluiden edellyttämää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä, yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilannetta. Kuitenkaan näille kriteereille ei ole annettu mitään tieteellistä perustaa pohjaksi tai edes järjellisiä perusteita.

 

20.000 asukkaan väestöpohja ei korreloi sen kanssa miten hyvin kunta pystyy palvelut järjestämään, tutkimusten valossa kun tehokkaimmin palvelunsa pystyvät tuottamaan 8.000 – 25.000 asukkaan kunnat. Väestöpohjaa enemmän tulisikin tarkastella väestön ikärakennetta sekä sen sosioekonomista rakennetta, joilla on suurempi merkitys palveluiden järjestämisen kannalta kuin pelkällä väestöpohjalla.

 

Myös työpaikkaomavaraisuuden ja työssäkäynnin osalta tulisi katsoa pintaa syvemmältä. Tilastoista tulisikin mm. siivota pois valtion ja kuntien yhteistoiminnan perusteella syntyneet työpaikat, jotka nykytilastoissa vääristävät alueiden työpaikkaomavaraisuutta sekä työssäkäyntiä merkittävästi.

 

Lain perusteissa tukeudutaan vahvasti työssäkäyntiin sekä yhdyskuntarakenteeseen. Kuitenkin samaisen lakiesityksen yleisperusteissa todetaan asukkaiden arjen näkökulmasta työssäkäynnin ja yhdyskuntarakenteen merkityksen olevan vähäinen. On erikoista, miksi nämä tekijät kuitenkin o nostettu keskeiseen asemaan selvitysperusteissa?

 

Kaiken kaaoksen keskellä olisi nyt hyvä havahtua huomaamaan mitä varten kunta on olemassa: kunnan tehtävä on järjestää palveluita kuntalaisille. Uudistuksessa tulisi ensin keskittyä määrittelemään kuntien tehtävät, saada selvyys sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiosta, ja vasta sitten ryhtyä rakentamaan näiden
tehtävien vaatimia kuntia. Ratkaisuissa on myös syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti kuntien rahoituksen ja kunnille asetettujen velvoitteiden epäsuhtaa, joka on tällä hetkellä suurin syy kuntien talouden huonontuneeseen tilaan. Nyt uudistuksessa on edetty toisinpäin. On ensin päätetty ”oikeasta kuntakoosta” ja vasta tämän jälkeen on ryhdytty miettimään mitä tehtäviä nämä uudet kunnat sitten hoitaisivat.

 

Vahvana peruskuntana Muuramella on resurssit huolehtia kaikkien muuramelaisten palveluista, vahvana peruskuntana Muuramella on tahto säilyä itsenäisenä kuntana, vahvana peruskuntana Muuramella on kyky tehdä rakentavaa yhteistyötä naapurikuntien kesken sekä koko maakunnan kanssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset